Uusi työohje terapeuteille parantaa RAI-arviointien luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta

Toteutuksesta kohti vaikuttavuuden arviointia 

RAI-arviointi on palvelutarpeiden tunnistamisen työkalu. Luotettavan ja yhdenmukaisen arvioinnin toteutumiseksi olemme julkaisseet terapiatyöntekijöille arviointitoimintaa koskevan työohjeen ja siihen liittyvät koulutustallenteet ja sisällöt toimintatavan jalkauttamiseksi ympärivuorokautisten hoivayksiköiden arkeen.

Työohjeessa kuvataan RAI-arviointiympäristö ja -toiminta ja siihen liittyvä monialaisessa yhteistyössä toteutettu luotettava tiedon kerääminen asukkaiden toimintakyvystä fysioterapeutin RAI-arviointiroolia hyödyntäen. Vuosi 2023 on uuden toimintatapamme juurrutusaikaa, jonka toteutuksen vaikuttavuutta pääsemme seuraamaan puolivuosittain THL:n luomien RAI- raporttien avulla tulevaisuudessa.  

Työelämälähtöistä kehittämistyötä

”Tehostetussa palveluasumisessa asuvan ikääntyneen hoidon tarpeeseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Tutkimusten mukaan muistisairaus ja sen aiheuttama kognition alentuma vaikeuttavat päivittäistoimintojen suorituksia, jonka vuoksi hoidon tarve kasvaa. Hoidon tarpeen kasvu mielletään vaikuttavan alentavasti henkilön kokemaan elämänlaatuun hoivapalvelussa. Päivittäistoimintojen todetaan olevan yhteydessä elämänlaatuun, mitä mahdollisimman itsenäinen osallistuminen vaalii ja näin ollen vähentäisi myös hoidon tarvetta. Yhtenä merkittävänä osana laadukkaan hoidon havainnointitavoista pidetään juuri ikääntyneen itsenäistä päivittäisistä toimista selviytymistä.”

Ote on YAMK-opinnäytetyöstäni. Sen toteutuksella vastattiin Terapiapalveluissa 2020 havaittuun tarpeeseen sekä mahdollisuuteen kehittää hoivapalveluasukkaiden toimintakykyä tukevien kuntoutustarpeiden tunnistamista ja palveluun ohjautumista. Samaan aikaan RAI-arviointivälineistön merkitys tulevaisuuden hoivapalveluissa vahvistui vanhuspalvelulain muutoksen myötä, minkä vuoksi valitsimme RAI:n tunnistamisen menetelmäksi.

Kehittämistyön aihe on merkittävä, koska tutkimukset osoittavat ikääntyneen toimintakyvyn taantuvan ensimmäisen palveluasumisvuoden aikana ja aikaisempaa tutkimustietoa fyysisestä toimintakyvystä ja sen vaikutuksesta päivittäistoiminnoista suoriutumiseen on vain vähän saatavilla.

Kirjallisuuskatsaus ikääntyneen palveluasumisessa asuvan toimintakyvystä 

Tutkimuksessa tavoitteenani oli selvittää, mitä nyt jo tiedettiin tehostetussa palveluasumisessa asuvien ikääntyneiden kyvystä suoriutua päivittäistoiminnoista ja miten tätä tietoa voitaisiin hyödyntää kuntoutuksellisten palveluntarpeiden tunnistamiseksi RAI-arviointien avulla. 

Tutkimustuloksista luotiin kaksi pääryhmää; päivittäistoimintojen suorituksiin (ADL) kohentavasti tai alentavasti vaikuttavat tekijät. ADL- suorituksiin kohentavasti vaikuttavista tekijöistä merkittävimpiä olivat yksilöllisesti suunniteltu sisältö ja toteutus kuntoutuksessa, alaraajojen lihasvoima, koettu elämänlaatu sekä muu liikunnallisuus. Suorituksia alensivat merkittävimmin huono tasapaino, kaatumiset, alentunut kognitio, masennus sekä monisairaudet. 

Tutkimustuloksista tukea RAI-arviointitiedon hyödyntämiseen  

Kehittämisvaiheessa tutkimustuloksien perusteella RAI-arviointivälineistön laatumoduuliin luotiin analyysipohjia, jotka tunnistavat asukkaita, joiden toimintakyvyn muutoksien taustalla on yllä kuvattuja ADL-suorituksiin kohentavasti tai alentavasti vaikuttavia tekijöitä. Analyysien avulla kuntoutukselliset resurssit voidaan ohjata tehokkaasti ja oikea-aikaisesti palveluita tarvitseville asukkaille toimintakyvyn tukemiseksi ja hyvän elämänlaadun ylläpitämiseksi. Kuntoutuspalveluiden ohjaamisella ja sopivien jatkotoimien valitsemisella pystytään ennaltaehkäisevästi vaikuttamaan mm. päivittäistoimintojen suoritusten taantumiseen, painehaavoihin sekä kaatumisiin.

Akuuteissa toimintakyvyn muutoksissa tunnistaminen mahdollistaa myös yksilöllisten kuntoutusmenetelmien toteutuksen, jolloin asukkaan toimintakykyyn pystytään vaikuttamaan voimavaralähtöisesti hoidettavuuden minimoimiseksi.

Näyttöön perustuvaa toimintaa Terapiapalveluissa 

Kehittämistyössä syntynyt uusi toimintatapa on yksi näyttöön perustuva keino toteuttaa kuntoutustyötä tehostetussa hoivapalvelussa. Sen tavoitteina ovat mm. palveluiden laadun, monialaisen tiimityön sekä palveluohjauksen kehittäminen ja vaikutukset ovat moniulotteiset asukkaiden, heidän hoitajien ja yksiköiden näkökulmasta. Tämä luo edelläkävijyyttä RAI- arviointitiedon hyödyntämiseen ja johtamiseen sekä siihen, miten yksikön resursseja voidaan käyttää ja roolittaa tehokkaasti hoitajien ja terapeuttien yhteistyöksi palveluntarpeiden arviointityössä ja sen toteutuksessa asukkaiden arjessa.

Terapeuttien ydinosaamista hyödynnetään RAI-arvioinnissa mm. ”Arkisuoriutuminen”- kysymysosioon, joka tuottaa havaintoja, keinoja ja menetelmiä toimintakykyä tukevan arjen ts. kuntouttavan hoitotyön tueksi ja ne kirjataan asukkaan voimavara- ja hoivasuunnitelmaan kaikkien hoitoon osallistuvien hyödynnettäväksi. 

Teemu Kipinä 

Terapiapalveluiden kuntoutuksen asiantuntija