Attendolainen

Attendolainen-blogissa kerromme attendolaisista ja käsittelemme ajankohtaisia asioita liittyen lääkärin työelämään.

Takaisin

Keskustelua digitaalisuudesta ja lääkärin etiikasta

  • Attendo
  • 2 Oct 2018

Saimme Heikki Pälveen Attendon toimistolle puhumaan aiheesta digitaalisuus ja lääkärin etiikka. Heikki toimii tällä hetkellä muun muassa Terveysteknologia ry:n eettisen valvontakunnan puheenjohtajana ja on toki tunnettu myös Lääkäriliiton entisenä puheenjohtajana. Aihe on mielenkiintoinen, ja siitä olisi voinut keskustella koko illan. Tähän kirjoitukseen on tiivistetty tilaisuuden keskeisimmät asiat. 

Digitaalisia etäpalveluita on hyödynnetty jo vuosia terveydenhuollossa. Potilaalla ja lääkärillä on mahdollisuus hoitaa monet ennen vastaanottokäyntiä vaatineet asiat etäyhteyden avulla. Paljon käytettyjä kanavia ovat esimerkiksi chat ja videovastaanotto. Digitaalisuus lääketieteessä käsittää toki myös muita elementtejä kuin potilaan kohtaamisen. Digitaalisuutta hyödynnetään myös esimerkiksi diagnostiikassa. 

Lääkärin työ on murroksessa

Lääkärin työ tulee muuttumaan, halusimme sitä tai emme. Muutos tapahtuu osin yhteiskunnan rakenteiden muutoksen myötä, mutta todennäköisesti suurin paine muutokseen tulee potilailta itseltään. Yhä useampi potilas on jo tutustunut tapaukseensa ennen vastaanotolle tuloa ja oman terveyden ja hyvinvoinnin mittaaminen digitaalisesti kasvaa yhä edelleen. Potilaan asema vahvistuu suhteessa sekä lääkäriin että palvelujärjestelmään. Pälve uskoo, että tulevaisuudessa kaikille lääkäreille ei riitä sairaanhoidollisia töitä, vaan yhä suurempi osuus työskentelee hyvinvointipalveluiden parissa. Nyt valmistuvat lääkärit kokevat tulevaisuudessa aivan erilaisen työelämän kuin aikaisemmat sukupolvet. Myös palvelukanavat ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen, joka vaatii lääkäreiltä aivan uudenlaista osaamista ja suhtautumista.

Mitä tulee huomioida, kun arvioidaan digitaalisia palveluita?

Kun arvioidaan digitaalisia palveluita lääketieteessä, tulee arvioida niiden vaikuttavuutta, turvallisuutta, lääketieteellistä asianmukaisuutta, potilaslähtöisyyttä ja yhdenvertaista saatavuutta. Palveluiden suunnittelussa ja tuottamisessa tulee toimia aina potilaan parhaaksi. Potilaan paras ei kuitenkaan aina välttämättä ole se, mitä hän lääkäriltään tutkimuksena, toimenpiteenä tai todistuksena haluaa. Potilaan aseman vahvistuessa tämä ongelma vain kasvaa ja haastaa potilas-lääkäri -suhdetta.

Pitääkö uusi potilas aina tavata?

Kymmenen vuotta sitten käytettäessä etäyhteyttä vastaanotolla, oli vielä aivan selvää, että potilas tuli tavata kasvokkain ainakin kerran ennen kuin etäyhteys nähtiin eettisesti tai medisiinisesti hyväksyttävänä. Nykyään on jo hyväksyttävää asioida potilaan kanssa häntä koskaan fyysisesti tapaamatta. Varsinkin monet selkeäoireiset tapaukset voidaan hoitaa täysin etänä. Erityisesti nuoret, jotka ovat tottuneet käyttämään digipalveluita, haluavat terveyspalvelunsa etänä.

Kuitenkin vain pelkän oireen perusteella hoitaminen voi tuottaa ongelmia, erityisesti, jos potilas ei ole aiemmasta yhteydestä tuttu. Miten voimme olla varmoja, että potilas kertoo kaiken oleellisen? Kuunteleminen, katsominen ja käsin koskettaminen tuo paljon lisätietoa potilaasta, jonka perusteella on helpompi muodostaa kokonaiskuva. Jos fyysisiä palveluita korvataan digitaalisilla palveluilla, tulee myös muistaa, että Suomessa on 250 000 yli 65-vuotiasta, jotka eivät ole koskaan käyttäneet nettiä. Meidän tulee turvata, että jokainen suomalainen saa palvelua tavalla, joka sopii hänelle.

Potilasturvallisuus digitaalisissa palveluissa

Potilasturvallisuuteen vaikuttaa moni asia käytettäessä digitaalisia palveluita. Käytettävässä ohjelmassa tai laitteessa voi olla ongelma, joka aiheuttaa vaaratilanteen. Koulutus ja perehdytys saattaa olla riittämätöntä, jolloin joko lääkäri tai potilas aiheuttaa virheellisellä toiminnallaan potilasturvallisuutta vaarantavan tilanteen. Myös palvelunestohyökkäykset ja virukset ovat mahdollisia. On mahdollista, että tietojärjestelmien ja kliinisen prosessin ristiriidat aiheuttavat vaaratilanteita. Potilasturvallisuutta tulee siis arvioida digitaalisissa palveluissa useasta eri näkökulmasta. 

Tietoturvaloukkaukset ovat jo nyt arkipäivää

Sähköinen viestinvaihto tai palvelun tuottaminen etänä on yhtä luottamuksellista, kuin mikä tahansa muukin kohtaaminen. Miten voidaan varmistua siitä, että yhteydet ovat luottamuksellisia? Suomessa on totuttu siihen, että tietoa voi luottamuksellisesti luovuttaa itsestään. Luotetaan, että omat tiedot ovat lähtökohtaisesti turvassa. On kuitenkin vain ajan kysymys, kun suurempi tietoturvaloukkaus tapahtuu.  Digimaailmassa vuoto ja vahinko koskevat aina lukuisia potilaita kerralla. 

Terveydenhuollossa tapahtui jo vuonna 2017 toimialoista eniten kyberhyökkäyksiä, joten puhutaan täysin todellisesta uhasta. Systeemissä ei tarvitse olla kuin pieni virhe tai aukko, joka aiheuttaa sen, että henkilökohtaisia tietoja pääsee vuotamaan niille, joille ne eivät kuulu. Terveystiedot voivat olla arvokkaita ja väärissä käsissä niiden avulla voidaan tehdä paljon pahaa. Potilaan on tärkeä ymmärtää, että tietoturvan ja luottamuksellisuuden osalta etäyhteys ei ole yhtä turvallinen kuin vastaanottokäynti.

Jo ilman tietoturvaloukkausta, potilaan tietoja voidaan katsoa monesta eri paikasta, mikä on tietenkin hyväkin asia. Se aiheuttaa kuitenkin myös ongelmia. Kannattaako potilaan kertoa enää kaikkea lääkärille? Voiko joskus koettu masennus tai uupumus vaikeuttaa esimerkiksi työnsaantia tulevaisuudessa? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, joita kannattaa pohtia.

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet

Vaikka keskityimme hyvin paljon uhkiin, digitaaliset palvelut luovat myös paljon mahdollisuuksia. Parempi palveluiden saatavuus oikea-aikaisesti ja työn tekemisen joustot tulevat varmasti lisääntymään jatkossa. Potilaan tavoitettavuus paranee ja nopeutuu. ”Potilaan parhaaksi” voi varsin usein tarkoittaa juuri etäyhteyden avulla toimimista. Uudet toimintatavat edellyttävät, että potilaan ymmärrys niiden luomista mahdollisuuksista on oikea ja realistinen. Mikä sopii yhdellä potilaalle ja yhdelle oirekuvan selvittelylle, ei sovi toiselle. One size does not fit all.  Etäpalvelut ovat kuitenkin yksi askel eteenpäin ja ajan myötä yhä selkeämmin osa yhteydenpitoa potilaaseen. 

 

Digitaalisuus ja lääkärin etiikka