Attendolainen

Attendolainen-blogissa kerromme attendolaisista ja käsittelemme ajankohtaisia asioita.

Takaisin

Nuori voi huonosti, mistä apua ja miten?

  • Emma Niemelä
  • 15 Nov 2018

Astun eteiseen ja riisun takkini. Äiti kysyy iloisesti, miten päivä sujui. Vastaan jotain epämääräistä ja pakotan kasvoilleni hetkeksi hymyn. Valehtelen, että söin jo kavereiden kanssa, jotta voin mennä suoraan huoneeseeni ja sulkea oven takanani. Painun suoraan peiton alle ja painan tyynyn korvilleni. Tyyny ei kuitenkaan pysty vaimentamaan ilkkuvia ääniä päässäni: ”läski”, ”säälittävä”, ”ällö”, ”vajari”, ”toivottavasti sä kuolet”… Sydän hakkaa ja rintaa puristaa, tuntuu että en saa happea. Koitan hengittää rauhallisesti, mutta kuristava tunne vain voimistuu. Kaivan patjan alta partaterän ja painan sen reittäni vasten, viiltävä kipu syrjäyttää armollisesti puristavan tunteen hetkeksi ja saan taas hengitettyä helpommin. Viillän aina reisiin, jotta äiti ei huomaisi, en halua huolestuttaa häntä. Äiti luulee, että viihdyn koulussa, saanhan aina kiitettäviä numeroita ja että minulla on kavereita. Todellisuudessa olen täysin yksin. Ja huomenna pitäisi taas pystyä menemään kouluun.

Nakutan konetta ties kuinka monennetta tuntia putkeen, aika on menettänyt merkityksensä jo kauan sitten. Tuhoan jälleen yhden vihollisen tukikohdan ja saan ylistäviä kommentteja pelikavereiltani. Olen ylpeä, tässä maailmassa olen pätevä ja hyvä, suosittu pelikaveri. Jostain kaukaa, toisesta maailmasta, kantautuu häiritsevä ääni...nostan kuulokkeet hetkeksi korviltani ja huomaan äidin seisovan oviaukossa. ”Taasko sä olet pelannut koko yön?”

Nämä tarinat ovat fiktiivisiä, mutta nuoria on vastaavissa tilanteissa ympäri Suomea. Nuorten ongelmat ovat moninaisia ja heidän tarvitsemansa tuki vaihtelee. Nuoren tilanne voi ensisilmäyksellä näyttäytyä täysin erilaisena kuin se todellisuudessa on. Ensimmäisen nuoren kohdalla huoli tuskin on herännyt kenelläkään, sillä nuoret ovat erittäin hyviä peittämään oireitaan. Usein taustalla on häpeää ja pelkoa läheisten kuormittamisesta. Toisen nuoren kohdalla tilanne näyttäytyy peliriippuvuutena, mutta taustalla voi olla vaikeita oppimisen ongelmia ja todennäköisesti masennusta, joihin ei ole riittävässä määrin puututtu aiemmin.

Miten näitä nuoria voisi auttaa riittävän varhaisessa vaiheessa, ennen ongelmien kasaantumista ja kärjistymistä?

Usein havaitsemme tilanteen vasta, kun nuoren toimintakyky romahtaa- kun hän ei pääse kouluun ja eristäytyy kaverisuhteista. Kuitenkin useimmissa tilanteissa merkkejä on ollut havaittavissa jo vuosien ajan. Vaaditaankin hyvin tarkkaa silmää ja herkkiä korvia lapsia ja nuoria heidän arjessaan kohtaavilta aikuisilta.

Nuoren aivot ovat vielä keskeneräiset, aivojen kypsyminen jatkuu jopa 25-vuotiaaksi saakka. Otsalohko kehittyy aivoalueista viimeisimpänä. Otsalohkon etuosat ovat keskeisiä mm. impulssikontrollin, harkinta- ja ongelmanratkaisukyvyn ja työmuistin kannalta. Aivojen keskeneräisyys selittää osittain nuoruusikään liittyvää alttiutta riskien ottamiseen ja nopean tyydytyksen hakemiseen. Nuoruusikäisen aivojen palkitsemisjärjestelmä toimii tehokkaasti, mutta otsalohkon hallinnoima toiminnanohjaus ja impulssikontrolli toimivat vielä puutteellisesti. Nuoren on hyvin vaikea motivoitua asioihin, jotka vaikuttaisivat hänen elämäänsä mahdollisesti 5-10 vuoden kuluttua, yksikin vuosi on nuorelle ikuisuus. Nuoren kuuluukin siis olla kypsymätön ja lyhytjänteinen, elää hetkessä. Nuoren tervettä kehitystä ei voida kiirehtiä tai hidastaa, vaan sen tulee edetä omalla painollaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen. 

Miten minun tulisi kohdata se huppupäinen murahtelija?

Nuori tarvitsee aikuisten läsnäoloa. Kun kohtaat nuoren, pysy aikuisena, älä yritä päästä ”nuoren tasolle”. Ole utelias ja näytä, että olet kiinnostunut nuoresta kokonaisena persoonana, et vain hänen oireistaan. Kysy nuoren mielenkiinnon kohteista ja ajatuksista. Älä ainakaan käytä sanoja ”ymmärrän sinua” tai ”tiedän miltä sinusta tuntuu”. Nuori tarvitsee tilaa kehittyä ja oppia tuntemaan itsensä, myös tilaa kokeilla ja erehtyä. Vältä tuomitsemista. Nuori tarvitsee ikätovereita. Ryhmään kuuluminen on nuorelle elintärkeää, älä väheksy tätä tarvetta. Nuori tarvitsee rajoja. Raja perustuu kiintymykseen ja välittämiseen, haluun suojella nuorta ja antaa tilaa nuoren kasvulle. Kuri perustuu aikuisen haluun käyttää valtaa, kuria nuori ei tarvitse. Kunnioita nuoren mielipiteitä ja itsemääräämisoikeutta. Jos joudut asettamaan nuorelle rajoja, kerro selkeästi, miten nämä rajat palvelevat mielestäsi nuorta.

Nuoret tarvitsevat palveluita, jotka ovat nopeasti ja helposti saavutettavissa ja joissa heidät kohdataan yksilöinä

Mistä nuori tai hänestä huolestunut läheinen voi lähteä hakemaan näitä palveluita, kun nuoren käytös tai vointi huolestuttavat? Hyvänä ensiapuna ja tiedonlähteenä toimii Nuorten mielenterveystalon nettisivut, josta löytyy tietoa eri mielenterveyden oireista, omahoito-osioita useisiin oireisiin ja häiriöihin liittyen sekä konkreettista tietoa, mistä apua kannattaa lähteä hakemaan juuri tässä tilanteessa. Nuorten mielenterveystalo on julkaissut myös maksuttoman Chillaa-apin, jonka kuka tahansa voi ladata puhelimelleen. Kyseisestä apista löytyy konkreettisia neuvoja ahdistuksen hallintaan eri tilanteissa. Myös Suomen Mielenterveysseuralla on Nuoren mielen ensiapu-sivut, josta löytyy tietoa avun hakemisesta ja ensiapua moneen oireiseen.

Lieviin ja lyhytaikaisiin oireisiin internetin kautta löytyvä tieto ja neuvot voivat olla riittäviä, mutta usein tarvitaan vähintään ammattilaisen arvio nuoren tilanteesta. Luontevin paikka tälle arviolle on yleensä koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa. Mikäli nuorella ei ole koulu- tai opiskelupaikkaa, voi arvion tehdä terveysasemalla tai matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa (kuten nuorisopoliklinikalla tai nuorisoasemalla). Arvion perusteella nuori ohjataan oikeiden palveluiden piiriin, perustasolle tai erikoissairaanhoitoon. Perustasolla nuorta palvelevat matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut kuten nuorisopoliklinikka tai nuorisoasema ja erikoissairaanhoidossa nuorisopsykiatrian palvelut.

Kasvatukseen ja perheen yhteisiin sääntöihin liittyvää tukea vanhemmat voivat hakea kunnan perhesosiaalityöstä. Palvelun käyttö ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella toimii myös Punaisen Ristin Nuorten turvatalo, jonka kautta nuoren tai vanhempien on mahdollista hakea tukea monenlaisiin ongelmiin. Sinne on mahdollista hakeutua mm. unikouluun. Mainittujen palveluiden lisäksi nuorten hyväksi toimii monia kolmannen sektorin toimijoita ja hankkeita.

Nuorille on tarjolla paljon palveluita. Haasteena on, että palvelut vaihtelevat paljon paikkakunnittain. Laajinta tarjonta on luonnollisesti pääkaupunkiseudulla. Myös palveluiden ikärajat vaihtelevat huomattavasti. Nuoren tai vanhemman on vaikea tietää, mihin palveluun heidän kannattaisi hakeutua, vaikka saatavilla olevat palvelut löytyvätkin kattavasti Nuorten mielenterveystalon nettisivuilta. Tarvittaisiin edelleen enemmän yhteistyötä ja koordinaatiota eri toimijoiden kesken, jotta nuoret ja oikeat palvelut kohtaisivat arjessa.

 

Kirjoittaja Emma Niemelä on nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, jolla on päihdelääketieteen erityispätevyys.