Pidetään yhdessä huolta Attendo-kodeissa asuvien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Ethän tule vierailulle, jos sinulla tai perheenjäsenelläsi on todettu altistuminen tai koronavirustartunta, tai vähäisiäkään flunssan oireita. Pidäthän maskia vierailun ajan ja noudatathan hyvää käsihygieniaa.

Nollaseiska on ratkaistava nyt

Tarvitsemme pelkästään hoivakoteihin töihin tuhansia uusia osaajia, kun vanhusten ympärivuorokautisia hoivakoteja koskeva 0,7:n eli nollaseiskan henkilöstömitoitus astuu voimaan 1.4.2023. On kysyttävä: Ketä varten mitoitus on tehty? Hoidettavia vai hoivaajia? Tällaisenaan nollaseiskan mitoitus johtaa inhimillisen kärsimyksen lisääntymiseen. Hoitajia ja hoiva-avustajia ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

hero icon left
hero icon right

Attendon ratkaisuehdotukset

Mitoitukseen on voitava laskea muutakin kuin sote-alalle koulutetun henkilökunnan työaikaa​

Kaikkeen työhön hoivakodissa ei tarvita sote-alan koulutusta: seuranpito, bingon pelaaminen ja tanssiminen käy muiltakin. Kohtaamisen taito on hoivatyössä tärkeää. Uskomme, että tulevaisuudessa hoivakodissa asukkaiden kanssa työskentelee useiden eri ammattikuntien edustajia. Tämä on myös vanhuspalvelulaissa ilmaistu tahtotila. Pätevyysvaatimuksia on järkeistettävä.

Muiden koulutettujen ammattilaisten suhteellista määrää on voitava lisätä. Tämä vapauttaisi tuhansia lähihoitajia mm. kotihoidon tarpeisiin.

Kunnissa hoiva-avustajien määrää ei rajoiteta eli heidät voidaan suoraan laskea mitoitustyöhön. Yksityisiä ja julkisia toimijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Valvira päätti 13.6.2022, että myös yksityiset toimijat voivat laskea hoiva-avustajia aiempaa enemmän osaksi mitoitusta. Tämä on hyvä alku.

Työperäistä maahanmuuttoa on täysin välttämätöntä helpottaa

Tutkinnot on voitava tunnustaa helpommin esimerkiksi näyttökokeella ja lähtömaassa on voitava järjestää suomalaiseen ammattitutkintoon liittyvää koulutusta. Työperäiset oleskeluluvat on myönnettävä nopeammin. 

Työvoimapoliittisesta saatavuusharkinnasta on luovuttava koko maassa. Perheenyhdistämisen tulorajoja on laskettava, jotta ulkomailta tulevat hoitajat saavat perheensä mukaan. Maahanmuuttajien kielikoulutus on vakinaistettava valtion rahoituksella.

Alasta on kerrottava myös myönteisiä asioita julkisuudessa, jotta alalle halutaan töihin

Hyvän arjen esiin tuominen niin työntekijän kuin asukkaan kannalta on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.​ Vastakkainasettelu ja epäkohtien kauhistelu hyvien asioiden korostamisen sijaan ovat alan erityispiirre, joka on syytä kitkeä pois.

Alan ammattilaisille on tarjottava parempia johtamispalveluita ja kohtaamisen taitoja: kyse on hyvistä työoloista, joihin jokainen voi vaikuttaa.

Teknologiaa on alettava hyödyntää enemmän

Hoivateknologian paremmalla hyödyntämisellä parannetaan asukkaiden turvallisuutta esim. yöaikaan, tuodaan hoiva ylipäätään samalle viivalle muiden toimialojen kanssa – ja mikä tärkeintä, parannetaan hoitajien työoloja.

Teknologiaan investoimiseen pitää saada kannustimia alan yksityisille toimijoille. Digitaaliset ratkaisut on sisällytettävä ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen.

​​Ratkaisut ovat siis olemassa, mutta nyt tarvitaan toimia välittömästi!

Inhimillinen kärsimys kasvaa, jos mitään ei tehdä.

Vanhus ei saa tarvitsemaansa hoivaa, koska hoitajia ja hoiva-avustajia ei ole riittävästi 0,7-mitoitukseen pääsemiseksi. Hoivakotiin ei pääse ja nykyisiäkin asukkaita voidaan joutua siirtämään toisaalle.

Hoivakotipaikkoja joudutaan vähentämään nykyisestä - ja silti kustannukset kasvavat mitoituksen kasvun myötä.

Vanhukset odottavat hoivakotipaikkaa joko yksin ja turvattomana kotonaan tai sairaalan tai terveyskeskuksen osastolla, jolloin myös päivystykset ruuhkautuvat.

0,7:n, työvoimapulan ja palkankorotusten yhteisvaikutus nostaa hoivan kustannuksia reilusti. Samaan aikaan myös muut kustannukset ovat nousussa, kuten ruoka, sähkö ja lämmitys, jotka osaltaan nostavat hoivan kustannuksia.

 

Nollaseiska on ratkaistava ennen 1.4.2023. Aikaa ei ole paljon:

 

Helpotetaan työtä ja parannetaan turvallisuutta teknologialla​

Muilla aloilla teknologian käyttö on jo itsestään selvä asia. 

  • Erityisesti terveyspalveluissa korona on kiihdyttänyt teknologian hyödyntämistä.
  • Ihmisten työtä huojennetaan ja palvelujen saatavuutta helpotetaan teknologialla. 

Ihminen ja teknologia yhdessä – ei toisiaan vastaan

  • Hoiva-alalla, erityisesti ikäihmisten palveluissa, teknologia ja ihminen nähdään edelleen toistensa vastakohtina
  • Juuri teknologia voisi lisätä asukkaan turvallisuutta ja arvokkaan elämän kokemusta - hoitajan työolojen parantamisesta puhumattakaan

Teknologia on kotihoidossa jo arkea – miksei sen käytön lisäämistä hoivakodeissa haluta vahvistaa?

  • Vanhuspalvelulain uudistuksessa nostetaan teknologia kotihoidossa asiakkaan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kotona suoriutumisen edistämiseksi sekä työntekijöiden työn helpottamiseksi.Miksi teknologian hyötyjä ei nähdä vastaavasti ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa?

Ihminen ihmiselle – ja teknologia ihmisen avuksi

  • Työntekijöiden aikaa jäisi enemmän asukkaan kanssa tehtävään työhön, kun esimerkiksi hoivakodin tukipalveluissa voisi hyödyntää mitoitukseen laskettavaa teknologiaa tai lääkkeiden koneellinen annostelu voitaisiin laskea mitoitukseen.
  • Asukkaan turvallisuus esimerkiksi yöaikaan paranisi merkittävästi, kun mitoitukseen voisi laskea yöaikaan tapahtuvaa teknologia-avusteista valvontaa. 
  • Teknologiaan investoiminen edellyttää, että meille palveluntuottajille tulee kannustimia. Nähdäksemme teknologian laskeminen joltain osin mukaan mitoitukseen olisi tällainen kannustin. Digitaaliset ratkaisut on sisällytettävä ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan (henkilöstö)mitoitukseen.

Miten Suomessa pääsee asukkaaksi hoivakotiin

Lataa tarkempi kuva täältä

Lue myös Attendon toimitusjohtajan Virpi Holmqvistin kirjoitus aiheesta:

Mistään ei löydy tuhansia uusia hoitajia alle vuodessa – nollaseiska on ratkaistava nyt