Pidetään yhdessä huolta Attendo-kodeissa asuvien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Ethän tule vierailulle, jos sinulla tai perheenjäsenelläsi on todettu altistuminen tai koronavirustartunta, tai vähäisiäkään flunssan oireita. Pidäthän maskia vierailun ajan ja noudatathan hyvää käsihygieniaa.

Miksi muistisairaan mieli muuttuu? 14.7.2022

On aivan tavallista, että meidän ihmisten mieli muuttuu välillä. Myös muistisairaan mieli saattaa muuttua, ja se on suotava hänelle. Muistisairas kannattaa kohdata aina hyväksyvästi ja hetkessä. Tässä artikkelissa Muistiliiton asiantuntijat kertovat keinoja, joilla muistisairas kohdataan kunnioittavasti ja arvostaen tilanteissa, joissa ihmisen käytös tai tahto muuttuvat muistisairauden takia.

Jos muistisairaan kanssa eteen tulee uusi tilanne, on hoitajan ja läheisen tehtävä olla joustava. Ei kannata lähteä inttämään muistisairaan kanssa, tai pakottamaan tätä nykyhetkeen. Jos muistisairas ei tunnista tai muista sinua, ei kannata syyttää tätä muistamattomuudesta. Pysy rauhallisena ja positiivisena, ja esittele itsesi. Muistisairaan elämänhistoria auttaa tutustumaan henkilöön, mutta liian tiukkoja olettamuksia muistisairaan henkilön tavoista ja mieltymyksistä ei tule tehdä. On parempi antaa henkilön valita itse, kuin olettaa tietävänsä mitä tämä tahtoo.

Auta muistisairasta sanoittamaan tunteita

Joskus muistisairaan mieli muuttuu ihan muuten vain, mutta joskus mielenmuutoksen takana voi olla jokin syy, jota muistisairas ei itse kykene kertomaan. Hoitaja ja läheinen voivat auttaa muistisairasta sanoittamaan tätä syytä. Jos muistisairas on esimerkiksi aiemmin käyttänyt aina hameita, mutta nyt haluaa pukeutua pelkkiin housuihin, voi syy löytyä keskustelemalla.  

Voi esimerkiksi kysyä: "Pidät siis nykyään mieluummin pitkiä housuja kuin hametta. Tuntuvatko housut sinusta lämpimämmiltä kuin hame?" tai "Tuntuuko hameenhelma sinusta ikävältä ihoa vasten?".

Kysymällä voi auttaa muistisairasta sanoittamaan omaa tunnettaan tai ajatusmaailmaansa. Tuettu päätöksenteko antaa muistisairaalle mahdollisuuden tehdä itse omaan arkeensa liittyviä valintoja. Voit lukea tuetusta päätöksenteosta lisää täältä.

Mieli voi muuttua myös suurempien asioiden, kuten vaikkapa uskonnollisen vakaumuksen kohdalla. Kannattaa aina varmistaa, mikä on muistisairaan tahto kyseisenä päivänä. Läheisen kannattaa suhtautua suurempiinkin muutoksiin avoimesti ja yrittää hyväksyä, että sairaus voi muuttaa ihmistä merkittävillä tavoilla.

Täytyykö muistisairaan syödä, mennä ulos tai suihkuun, jos hän ei halua? 

Muistisairaan päivät vaihtelevat, välillä mikään ei innosta, kun taas välillä kaikki sujuu hyvin. Vaikka ihmisellä on oikeus päättää omasta elämästään, ikäihmisen hoivaan kuuluu myös suojaamisen periaate. Hoivakodissa ihmistä täytyy suojella häneltä itseltään tai ulkopuolisilta uhilta, jos hän ei itse siihen kykene. Eli toisin sanoen ihmisen hygieniasta, ravitsemuksesta, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta tulee huolehtia. Joskus voikin olla tarpeen ajatella hieman luovemmin, jotta ihmisen perustarpeet ja hyvinvointi tulevat turvattua arjessa. 

Jos liikkuminen tuottaa muistisairaalle hankaluuksia, ulos meneminen voi tuntua epämiellyttävältä. Jos peseytyminen tehdään suihkussa vaikkapa wc-istuimella istuen, se voi tuntua muistisairaasta oudolta.  Ulkona käyminen on hyväksi ihmiselle ja peseytyminen on välttämätöntä.

Jos muistisairas kieltäytyy menemästä ulos:

  • Mieti, miten asettelit kysymyksen: Oliko tapasi innostava vai ilmaisitko heti, että ulkona on hieman kurja ilma, mutta tokihan sinne voi mennä?
  • Innosta: Houkuttele ja mieti, mitä kiinnostavaa ulkona on? Onko pelkkä ulkoilu tarpeeksi mielenkiintoista, vai olisiko innostavampaa lähteä katsomaan kukkivaa syreeniä tai ruskan värejä?
  • Tiedä, milloin lopettaa: Ammattitaitoa kysytään siinä vaiheessa, kun pitää päättää milloin houkuttelu on syytä lopettaa, sillä ihminen ei kerta kaikkiaan halua tänään ulos. Jos ihminen päättää, että tänään ei huvita, se hänelle suotakoon.

Peseytyminen on osa ihmisen perushygieniaa, mutta muistisairas saattaa kieltäytyä tarjotusta peseytymismahdollisuudesta.

Jos muistisairas kieltäytyy peseytymisestä, voit pohtia:

  • Tuntuuko suihkusta tuleva vesi ikävältä? 
  • Onko pesutilanne kunnioittava, onko asukkaalla turvallinen olo?
  • Onko peseytymisrutiini asiakkaan rytmiä kunnioittava, vai mennäänkö siinä toimintatapojen ehdoilla? Toiset peseytyvät mieluummin iltaisin kuin aamuisin.
  • Mieti tuntemuksia: Miltä peseytymistilan lämpötila tuntuu? Miltä suihkutuolin pinta tuntuu paljasta ihoa vasten ja voisiko sen huuhdella lämpimällä vedellä ennen istuutumista? Onko tilan lattialämmitys päällä?
  • Onko ikäihminen tottunut erilaiseen peseytymiseen? Ehkä hän on tottunut käymään ulkosaunassa, johon vesi kannetaan? 
  • Olisiko hänen mahdollista peseytyä saunomisen yhteydessä, ja voisiko suihkun sijaan pesuveden kaataa kauhalla?

Ruuan suhteen kommunikaatio läheisten kanssa on avainasemassa. Ihmisen ikääntyessä energiankulutus vähenee, jolloin myös ruokahalu vähenee. Jos ruoka ei tunnu millään maittavan, on syytä pohtia mistä asia voisi johtua.  

Kannattaa ensin tarkastella tarjottua ruokaa ja ruokailutilannetta.  

  • Onko lautasella oleva ruoka houkuttelevan näköistä?
  • Erottuuko ruoka lautaselta? Kontrastit auttavat hahmottamisessa. 
  • Onko ruoka maistuvaa? Onko tarjolla tuttuja lempiruokia, joiden maku kirvoittaa muistoja?
  • Ovatko ruokailuvälineet painavampia, jotta niihin on helpompi tarttua?
  • Millainen ruokailutilanne on, onko se hälyisä ja istuuko vastapäätä joku, jonka kanssa muistisairas ei tule juttuun? 
  • Sattuuko syöminen, ovatko suu ja hampaat kunnossa?

Jos suun terveys on kunnossa ja ruokailutilanne on tehty mahdollisimman mieluisaksi, mutta ruoka ei enää maistu, on tärkeää, että ikäihminen syö edes jotain saadakseen energiaa. Tällöin kannattaa selvittää ikäihmisen lempiruuat ja tarjota niitä. Läheiset toimivat tässä tilanteessa tärkeänä tietolähteenä.  

Kirjaaminen helpottaa läheisviestinnässä

On tärkeää muistaa aina kommunikoida läheisille, jos muistisairas on keskustelun jälkeen kieltäytynyt jostain toiminnasta. Kirjaaminen on tärkeässä roolissa, sillä sen avulla dokumentoidaan mitä asiakkaan arjessa on tapahtunut. Se auttaa myös huomaamaan poikkeamia muistisairaan käytöksessä.  

Läheinen vierailee usein hoivakodissa hetken verran, eikä välttämättä näe kaikkea mitä arkeen kuuluu. On ymmärrettävää, että välillä tulee hetkiä, joissa läheinen pohtii, mitä hoivakodissa oikein tapahtuu ja onko sovitut asiat tehty. Muistisairas saattaa myös käyttäytyä eri tavalla eri ihmisten kanssa. On hyvin tyypillistä, että hoitajalle sanotaan kaiken olevan hyvin, mutta omalle läheiselle uskalletaan kertoa, jos jokin on pielessä. Jos tuntuu, että muistisairaan ja hoivakodin henkilökunnan kertomat asiat poikkeavat toisistaan paljon ja toistuvasti, voi olla hyödyksi kokoontua kaikki yhdessä saman pöydän ääreen keskustelemaan asioista. Jos muistisairaalla on useampi läheinen, esimerkiksi lapsia, on hyvä, että sisarukset osallistuvat hoitokokoukseen yhdessä, jotta koko perheellä on yhteinen käsitys hoidosta. Voit lukea artikkelin Muistisairaan itsemääräämisoikeus, jossa kerrotaan tarkemmin hoivakodin ja läheisten välisestä kommunikoinnista.

Tiedon välittämistä helpottaa huolella tehty kirjaaminen. Kirjauksista näkee esimerkiksi, jos muistisairaan kanssa on keskusteltu ulkoilusta, mutta hän on tiukasti kieltäytynyt juuri silloin. Kirjauksesta näkee myös, jos muistisairas toistuvasti kieltäytyy jostakin aktiviteetistä tai toimenpiteestä. Tällöin asia voidaan ottaa nopeasti puheeksi läheisten kanssa ja pohtia yhdessä, mitä asialle voisi tehdä.  

Artikkelia varten on haastateltu Muistiliiton asiantuntijoita Outi Ronkaista ja Mailis Heiskasta.  

Lue ja kuuntele myös:
Muistisairaan itsemääräämisoikeus
Podcast: Läheisenä läsnä hoivakodin arjessa
Podcast: Muistisairaan muutto hoivakotiin