Hyppää sisältöön

Hoivakoti, hoitokoti:

Hoivakoti ja hoitokoti tarkoittavat samaa asiaa, eli ikäihmisten asumista kodikkaassa ympäristössä, jonka tarkoitus on tukea asukkaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja hyvinvointia sekä tarjota asukkaan tarpeiden mukaisia palveluja. Hoivakodissa asuminen on ajankohtaista henkilöille, jotka eivät enää selviydy arjessa nykyisessä kodissaan kotihoidon turvin – olivat syynä sitten fyysiset eli toiminnalliset rajoitteet ja haasteet tai kognitiivisiin toimintoihin vaikuttava sairaus, kuten Alzheimerin tauti.

 

Hoitotahto: 

Hoitotahto on ihmisen itse määrittelemä tahtotila asioista, joiden hän haluaa toteutuvan, kun hän ei enää itse ole kykenevä viestimään tahtotilastaan. Se kannattaa tehdä ajoissa, siis jo silloin, kun sellaista ei vielä tarvitse. Hoitotahto on vapaamuotoinen. On hyvä tallettaa hoitotahto OmaKantaan, josta kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset löytävät sen tarvittaessa. Mieti, miten haluat elämääsi elää myös sitten joskus, kun et ehkä itse osaa asiaa enää muille ilmaista. Lue lisää hoitotahdosta esimerkiksi THL:n sivuilta

 

Intervalliasuminen, intervallihoito:

Intervallihoito, intervalliasuminen tai lyhytaikaishoito tarkoittaa lyhytaikaista asumista hoivakodissa esimerkiksi omaishoitajan vapaan aikana tai leikkauksen jälkeen. Lue lisää ikäihmisten lyhytaikaisesta asumisesta täältä

 

Kotihoito:

Ikäihmisten arjen sujumisen tueksi tarkoitettu palvelu, jonka hyvinvointialue järjestää. Kotihoitoa voi ostaa myös yksityisiltä toimijoilta. Hyvinvointialue arvoi ikäihmisen toimintakyvyn ja palvelutarpeen, ja määrittää sen mukaan, kuinka monta kertaa vuorokaudessa ja millaista kotihoitoa ihminen tarvitsee. Kansalainen maksaa kunnalle kotihoidon palveluista asiakasmaksulain mukaan määräytyvän summan. Maksut määräytyvät henkilön tulojen perusteella. 

 

Palveluasuminen:

Palveluasuminen voi tarkoittaa joko asumista hoivakodissa, jossa työntekijät ovat paikalla ympäri vuorokauden tai yhteisöllisessä asumisessa, jossa asukas ei vielä tarvitse yöaikaista hoivaa. Palveluasumiseen hakeudutaan oman hyvinvointialueen palveluohjauksen kautta. Tarjolla on myös yksityisiä palvelukoteja, joissa jokainen voi ostaa ja maksaa tarvitsemansa palvelut itse. Asukas maksaa kaikissa tapauksissa vuokraa palveluntuottajalle. Vuokraan on mahdollista saada Kelalta asumistukea.

 

Palvelunohjaus:

Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää asukkailleen näiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluohjaus on hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden toiminto, josta saa apua ja neuvoa, kun tarvitsee arkeensa tukea, ohjausta tai hoivaa. Hyvinvointialueen palveluohjauksen yhteystiedot löytyvät internetistä etsimällä esimerkiksi termillä vanhuspalvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut tai päihdepalvelut. Usein palveluohjaukseen voi olla yhteydessä myös puhelimitse.  

 

Palveluseteli:

Jos hyvinvointialue ei voi tuottaa kaikkia asukkaiden tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluita itse, se voi antaa asukkaalle palvelusetelin, jolla tämä voi ostaa palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluseteleitä käytetään moniin eri tarkoituksiin hammaslääkärikäynneistä ikäihmisten palveluasumisen kustannusten maksamiseen. Eri hyvinvointialueet käyttävät palveluseteliä eri palveluiden maksamiseen. Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan maksamiseen palveluseteli on käytössä vain muutamilla hyvinvointialueilla. Palvelusetelin arvo määräytyy asukkaan tulojen perusteella. Usein asukas maksaa itse palvelusetelin arvon ja palvelun kokonaiskustannuksen välisen erotuksen. Tällöin puhutaan omavastuuosuudesta. Kun asukas saa palvelusetelin esimerkiksi hoivakodissa asumista varten, hän voi itse valita, minkä palveluntuottajan hoivakodissa hän haluaa asua.  

 

Palvelutalo:

Palvelutalolla viitataan yleisessä kielenkäytössä usein sekä ympärivuorokautiseen ikäihmisten hoivakotiin että sellaiseen palvelutaloon, jossa ei työskentele henkilökuntaa yöaikaan. Palvelutaloon voi päästä asumaan joko hyvinvointialueen sijoittamana, palvelusetelillä tai itse maksavana. Asukas maksaa aina vuokraa asumisestaan, on kyseessä sitten hyvinvointialueen tai yksityinen palvelutalo.   

 

Palvelutarpeen arviointi:

Kun ikäihmisen tai vammaisen henkilön arjen sujumiseen tarvitaan apua, kannattaa olla yhteydessä hyvinvointialueen palvelunohjaukseen ja pyytää palvelutarpeen arviointia. Hyvinvointialueen ammattilaiset arvioivat henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen, ja päättävät, millaista ja miten paljon apua tarvitaan. Sen jälkeen hyvinvointialue järjestää tarvittavan palvelun joko kotihoitona, omaishoidon tukena tai palveluasumisena. Kaikista palveluista maksetaan hyvinvointialueelle asiakasmaksulain mukainen, tulojen perusteella määräytyvä summa. Vaihtoehtoisesti, jos hyvinvointialueella on käytössä palveluseteli palveluiden maksamiseen, tulot vaikuttavat palvelusetelin arvoon ja setelin lisäksi palveluntuottajalle maksettavan omavastuun määrään.  

 

RAI-arviointi:

RAI-järjestelmää käytetään asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. RAI on käytössä arvioitaessa ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden toimintakykyä. RAI-järjestelmän käyttö tulee vanhuspalvelulain mukaan pakolliseksi 1.4.2023 ikäihmisten palveluissa, niin kotihoidossa kuin hoivakodeissakin. RAI-arvioinnissa ammattilainen kerää tietoa esimerkiksi asiakkaan arkisuoriutumisesta, kognitiivisesta toimintakyvystä, psyykkisistä oireista, sosiaalisesta osallisuudesta, kuntoutumisen voimavaroista sekä lähipiiriltä saamastaan tuesta. RAI-välineet ovat keskeisiltä sisällöiltään yhdenmukaiset kaikkialla, missä se on käytössä.  Katso täältä lisätietoa RAI-arvioinnista: Esite, RAI-tietoa läheisille

 

SAS-ryhmä:

SAS tulee sanoista selvitä – arvioi – sijoita. Hyvinvointialueella toimivan moniammatillisen SAS-työryhmän tehtävänä on kartoittaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan toimintakyky, arvioida palvelun tarve ja ohjata asiakas tarpeenmukaisten palvelujen piiriin. 

 

Senioriasuminen, senioriasunto:

Senioriasumisella viitataan kevyempää palvelua tarvitsevien seniorien asumiseen esimerkiksi kerrostalossa, jonka yhteydessä on tarjolla erilaisia itse maksettavia palveluita. Usein senioriasumiseen liittyy erilaisia yhteisöllisiä palveluita, kuten lounasravintola tai yhteinen seurustelutila. Joskus senioriasunnossa asuva voi myös saada hyvinvointialueelta kotihoidon palveluita. Usein seniorit ostavat itse kotihoidon palveluita omalla rahalla kotihoitoyrityksiltä. 

 

Tehostettu palveluasuminen:

Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan samaa kuin ympärivuorokautisella hoivalla ja ympärivuorokautisella palveluasumisella. Ympärivuorokautinen palveluasuminen on nykyisin tämän palvelun käytetty termi. 

 

Vanhainkoti:

Vanhainkoti on perinteinen termi, jonka käyttö on vähentynyt samalla, kun laitoshoitoa ikäihmisten palveluissa on vähennetty. Suomessa on enää harvoja vanhainkoteja. Hoivakoti eroaa vanhainkodista etenkin tilojensa ja toimintamallinsa perusteella: asukkailla on oma huone, jossa on oma inva-wc sekä mukavat, yhteiset tilat, joissa voi tavata muita asukkaita. Hoivakoti on sananmukaisesti ihmisen koti, josta hän myös maksaa vuokraa. 

  

Vuorohoito:

ks. intervalliasuminen

 

Yhteisöllinen asuminen

Yhteisöllinen asuminen on sosiaalihuoltolain mukaista asumispalvelua ja ympärivuorokautista hoivaa itsenäisempi asumismuoto. Asukas asuu omassa asunnossaan, ja asumisyksikössä on lisäksi yhteistiloja ja sosiaalista vuorovaikutusta tukevaa toimintaa. Yhteisöllisessä asumisessa asukkaalle annettavat palvelut suunnitellaan yksilöllisesti hänen tarpeidensa mukaisesti. Se sopii esimerkiksi henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat jonkin verran apua ja hoivaa päivittäisissä toiminnoissa. Yhteisöllinen asuminen ei sisällä hoivaa yöaikaan. Yhteisöllistä asumista on saatavilla ikäihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. 
Lue lisää ikäihmisten yhteisöllisestä asumisesta
Lue lisää asumispalveluista mielenterveyskuntoutujille

 

Ympärivuorokautinen palveluasuminen, ympärivuorokautinen hoiva, ympärivuorokautinen hoito:

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asukkailla on usein runsaasti palvelutarpeita vuorokauden kaikkina aikoina oman arkensa sujumisen sekä turvallisen että mielekkään elämän onnistumiseksi. Ympärivuorokautisen hoivan kodeissa työntekijät ovat paikalla vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Työntekijät kodeissa ovat sairaan- ja lähihoitajia, fysioterapeutteja, geronomeja, sosionomeja, hoiva-avustajia, hoitoapulaisia sekä ateria- ja puhtauspalveluiden ammattilaisia. Attendo tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille, mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille ja vammautuneille henkilöille.