Miten hoivakotiin pääsee ja miten maksut määräytyvät?

Hyvinvointialueet järjestävät suomalaisille suojelua, hoivaa, hoitoa, tukea ja ohjaamista eri elämänvaiheissa ja muodoissa. Osan tästä julkisesta palvelusta alueet tuottavat omana tuotantonaan ja osan ne hankkivat ostopalveluna.

Vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa tämä ostopalvelujen osuus on noin puolet. Lukuisilla yksityisillä hoivan tuottajilla on siis tärkeä rooli ikäihmisten hyvän ja toimintakykyisen vanhuuden turvaamisessa.

Näin hoivakotiin pääsee

Kuva 1: Näin ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee. Katso kuva isompana.

Asukkaat tulevat ympärivuorokautiseen hoivaan hyvinvointialueiden ohjaamina.

Hyvinvointialue linjaa palvelustrategiassaan, kuinka monelle ikääntyneelle alueella on tarpeen olla ympärivuorokautisen hoivan paikkoja.

Hyvinvointialue arvioi, kuka on kotihoidon palvelujen tarpeessa ja kenelle myönnetään oikeus ympärivuorokautiseen hoivaan hoivakodissa. Tätä varten vanhuksen on pyydettävä hyvinvointialueelta toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointia.

Selvitä, arvioi ja sijoita -ryhmän eli SAS-ryhmän on tehtävä tämä arvio viipymättä. Päätös palvelutarpeesta on lähetettävä kirjallisena kolmen kuukauden kuluessa pyynnön suullisesta tai kirjallisesta esittämisestä.

Hyvinvointialue ohjaa ikääntyvän joko omaan hoivakotiinsa tai ostopalveluna palvelun tuottavan tahon, esimerkiksi Attendon, hoivakotiin.

Mitä hoivaan sisältyy?

Kuva 2: Ympärivuorokautisen hoivan sisältö. Katso kuva isompana.

Hyvinvointialueen hoivakodissa ja ostopalvelu-hoivakodissa saa molemmissa julkista ympärivuorokautista hoivapalvelua. Molemmissa tapauksissa hyvinvointialue perii asukkaalta palvelumaksun palvelusta, jonka sisältö on kuvattu kuvan 2 sinisellä puolella. Tämä palvelumaksu on tulosidonnainen ja se saa olla lain mukaan korkeintaan 85 prosenttia asukkaan nettotuloista. Loppuosa hoivapalvelusta kustannetaan suomalaisten yhteisistä varoista. 

Palveluun sisältyvät ympärivuorokautinen hoito ja huolenpito, ateriat ja ruokailussa avustaminen, peseytymisapu ja vaatehuolto, lääkehuolto ja hoitotarvikkeet, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito ja sosiaalinen toiminta, turvapalvelu ja siivous.

Lisäksi asukas maksaa kokonaan itse omat lääkkeensä, henkilökohtaiset hygieniatuotteet, vaatteet, oman puhelimen ja liittymän kulut sekä kampaajalla käynnit ja muut palvelut.

Kun asukkaan tarvitsema hoiva ei ole ympärivuorokautista, palvelun sisältö vaihtelee tarpeen mukaan. Lue eri palvelumuodoista ja niiden maksujen määräytymisestä lisää esimerkiksi täältä: Usein kysytyt kysymykset.

Miten maksut määräytyvät?

Useimmiten ikääntynyt ja hyvinvointialue jakavat ympärivuorokautisesta hoivasta syntyvät kustannukset. Vain harvat kansalaiset asuvat hoivakodissa täysin omalla kustannuksellaan, sillä ympärivuorokautinen hoiva maksaa tuhansia euroja kuukaudessa.

Hyvinvointialue veloittaa hoivakodin asukkaalta enintään 85 prosenttia hänen nettotuloistaan, joista on tehty laissa säädetyt vähennykset.

Vähennykset sisältävät esimerkiksi edunvalvojan palkkion perusmaksun, todelliset asumiskulut ennen ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymistä ja lääkekulut.

Jos esimerkiksi bruttotulot ovat verojen jälkeen 1 900 euroa ja nettotulot vähennysten jälkeen 1284 euroa, on palvelumaksun suuruus 1 091 euroa. Esimerkissä käteen jää 192 euroa käyttövaraa. Asiakasmaksulaki takaa, että käyttövaraa jää vähintään 167 euroa kuukaudessa.

Lisäksi asukas maksaa asumisestaan vuokraa hoivan tuottajalle eli joko hyvinvointialueelle asuessaan hyvinvointialueen ylläpitämässä hoivakodissa tai esimerkiksi Attendolle asuessaan Attendo-kodissa. Hoivakodin asukkaalla on mahdollisuus Kelan asumistukeen, eläkettä saavan hoitotukeen sekä kotitalousvähennykseen, jonka voi saada myös kustannuksiin osallistuva lähiomainen.

Hyvinvointialueella voi olla käytössä myös palveluseteli

Hyvinvointialue voi maksaa osan ympärivuorokautisen hoivan kustannuksista myös palvelusetelin avulla. Tällöin ikäihminen saa palvelusetelin, jonka arvon hyvinvointialue määrittelee. Tuolla summalla hän voi maksaa osan hoivastaan ja myös vaikuttaa siihen, mihin hoivakotiin hän muuttaa.

Myös palveluseteliasiakkaat pääsevät ympärivuorokautiseen hoivaan hyvinvointialueen tekemän palvelutarpeen arvioinnin kautta. Palvelutarpeen arviointia pyydetään hyvinvointialueelta ja se on tehtävä viipymättä.

Jos ikääntyvä on saanut palvelupäätöksen ympärivuorokautiseen hoivaan eikä halua palveluseteliä, hän voi kieltäytyä siitä. Tällöin hyvinvointialueen on järjestettävä ikääntyvän ihmisen hoiva toisella tavalla.

Palvelusetelin määritelmä ja muita sosiaalipalvelujen termejä on avattu lisää artikkelissa Sosiaalipalvelujen sanastoa.

Hyvinvointialue korvaa kustannukset palvelun tuottajalle

Hyvinvointialue on hoivan järjestäjä. Hoivan voi järjestää tuottamalla palvelun itse tai ostamalla sen toiselta hoivan tuottajalta.

Jälkimmäisessä tapauksessa tuottaja, esimerkiksi Attendo, hankkii asukkaille hoivan palvelut kuten hoitotarvikkeet ja ateriat. Hyvinvointialue korvaa tuottajalle nämä kustannukset sopimuksessa määritetyillä ehdoilla.

Järjestäjä ei korvaa kustannuksia reaaliaikaisesti toteutuneiden hintojen perusteella vaan sopimukseen kirjatun vuorokausihinnan mukaisesti. Nämä sopimukset ja vuorokausihinnat olivat syksyllä 2022 paljon julkisuudessa, sillä niiden ehdot olivat vanhentumassa.

Vuosina 2022-2023 hoivan kustannukset kasvavat johtuen muun muassa henkilöstömitoituksesta eli lisääntyneistä viranomaisvaatimuksista, nopeasta inflaatiosta ja energian hinnan noususta.

Useat hoivatoimijat ovat vaatineet, että hyvinvointialueiden maksaman korvauksen olisi vastattava todellisia kustannuksia, jotka laadukkaiden vanhuspalvelujen tuottamisesta syntyvät. Vaatimus on koettu oikeutetuksi, sillä lähtökohta on jo muutoinkin yksityisen hoivan tuottajille epäedullinen. Hyvinvointiala Halin selvitysten mukaan hyvinvointialueet käyttävät huomattavasti enemmän rahaa omien hoivakotiensa palveluiden ostoihin kuin maksavat samansisältöisen palvelun tuottamisesta ostopalvelutuottajalle.

Hoivapalveluja tuottavilla yrityksillä tulee olla mahdollisuus toimia kannattavasti. Vastuullinen yritys ei voi toimia jatkuvasti tappiollisesti.

Esimerkiksi Attendolla on takanaan vuosia, jolloin yhtiö on tehnyt pientä voittoa tai toiminut tappiolla. Tästä huolimatta yritys on investoinut huomattavan määrän aikaa ja rahaa henkilökunnan ja johtajien vuorovaikutuksen ja palvelevan johtamisen valmennuksiin. Tämä on nähty investointina hyvään työilmapiiriin ja yhtenä ratkaisuna hoivan henkilöstöpulaan. Näistä kulttuurimuutokseen tähtäävistä teoista voit lukea lisää esimerkiksi muutosblogistamme tai tammikuussa 2023 Seura-lehdessä julkaistusta reportaasista.