"Onnistumisen hetki on se, kun asukas ei enää tarvitse meitä" – Miten mielenterveys- ja päihdepalvelut voivat muuttua?

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat Suomessa merkittävä ja laaja-alainen yhteiskunnallinen haaste. Arviolta joka viides suomalainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriöistä, kuten masennuksesta, ahdistuksesta tai muista psyykkisistä ongelmista. Myös päihteiden väärinkäyttö on yleistä, ja sillä on usein kytkös mielenterveysongelmiin. Näiden ongelmien monisyisyys vaikuttaa yksilöiden lisäksi perheisiin, työyhteisöihin ja koko yhteiskuntaan.  

Ikäihmisten hoivan työvoimapulasta on puhuttu paljon, mutta sama haaste tulee koskettamaan tulevaisuudessa myös mielenterveys- ja päihdepalveluita. "Tämä ongelma iskee kasvoillemme kovemmin lähivuosina, ellei siihen reagoida ajoissa," Attendon mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtaja Teemu Peltomäki toteaa. 

Attendolla on tilaa uusille asukkaille

Attendon mielenterveys- ja päihdepalveluiden asukaspaikkoja on vapaana, mutta asukkaita ei vastaavasti ole kaikkialla riittävästi. "Tilanne on hyvin nurinkurinen. Tosiasia on, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve ei ole vähentynyt. Kyse on siitä, että hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on haastava, ja juuri tämä asiakasryhmä on usein ensimmäinen leikkausten kohde," Peltomäki selittää. 

Avuntarvitsijat eivät aina pysty puolustamaan oikeuksiaan, ja siksi palveluntarjoajilla, kuten Attendolla, on erityinen tehtävä. "Meidän tehtävämme ei ole pelkästään tarjota koteja kuntoutujille, vaan myös pitää heidän puoliaan ja varmistaa, että heillä on mahdollisuus parempaan huomiseen", hän lisää. 

Peltomäki painottaa oikea-aikaisten palveluiden merkitystä. "Mitä nopeammin ongelmiin puututaan, sitä vähemmän tarvitaan raskaita ja kalliita palveluita myöhemmin. Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan myös eettinen velvollisuutemme auttaa niitä, jotka eivät voi puolustaa itseään", hän sanoo. 

Kodin merkitys onnistumisissa 

Attendon päihde- ja mielenterveyspalvelut on suunnattu henkilöille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa, mutta eivät myöskään kykene elämään täysin itsenäisesti. Kaiken toiminnan lähtökohtana on ajatus paremmasta arjesta, jossa annetaan tilaa myös unelmille ja yksilöllisille tavoitteille. 

Asunto on esimerkiksi monelle päihderiippuvaiselle elintärkeä lähtökohta, jonka puuttuminen vaikeuttaa merkittävästi mahdollisuuksia toipua ja rakentaa parempaa elämää. Oman asunnon saaminen on perusoikeus, eikä sen pitäisi olla riippuvainen siitä, että ihminen ensin ratkaisee muita ongelmiaan, kuten päihderiippuvuutta.   

Attendon kodeissa koti on paljon enemmän kuin fyysinen tila. Peltomäki korostaa, että asukkaat eivät ole vain asiakkaita, vaan ihmisiä, joilla on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen elämään. "Koti ei ole vain paikka, jossa tarjotaan suojaa ja ruokaa. Se on yhteisö, jossa asukas voi löytää itsensä uudelleen", hän kertoo. 

Kodin merkitys näkyy erityisesti yksilötason onnistumisissa. Peltomäki muistelee nuorta naista, joka saapui Attendolle pyörätuolissa molemmat reisiluut murtuneena.  

"Hän löysi elämäniloa ja itseluottamusta keittiötyöskentelyn kautta. Nyt hän työskentelee Attendon omassa keittiössä palkattuna työntekijänä", Peltomäki kuvailee. 

Toinen tarina kertoo miehestä, joka oli viettänyt vuosia kadulla ja kokenut raskaita päihdeongelmia. "Päästyään palveluiden piiriin hän oivalsi, että elämä voisi olla muutakin kuin päihteiden käyttöä. Vaikka hän ei ehkä koskaan tule elämään täysin päihteetöntä elämää, hän on saavuttanut tasapainon ja turvallisuuden, joka olisi ollut mahdotonta ilman tukea", Peltomäki lisää. 

Näissä tarinoissa kiteytyy Peltomäen palveluiden tärkeys: "Lopulta meidän onnistumisemme tärkein hetki on se, kun asukas ei enää tarvitse meitä vaan voi elää itsenäisesti omaa elämäänsä". 

Jokaisella on oikeus uuteen alkuun

Toinen mahdollisuus -podcastissa Roope Salminen kohtaa Attendon asukkaita, jotka jakavat oman tarinansa, elämän haasteista, käännekohdista ja niistä ihmisistä ja hetkistä, jotka ovat auttaneet eteenpäin. Tässä podcastissa ääneen pääsevät ne, joiden tarinat jäävät usein kuulematta. 

Kuuntele Toinen mahdollisuus -podcast täältä.