Pidetään yhdessä huolta Attendo-kodeissa asuvien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Ethän tule vierailulle, jos sinulla tai perheenjäsenelläsi on todettu altistuminen tai koronavirustartunta, tai vähäisiäkään flunssan oireita. Pidäthän maskia vierailun ajan ja sovithan vierailusta etukäteen Attendo-kodin henkilökunnan kanssa.

Muistisairaan kohtaaminen 16.5.2022

Muistisairaus koskettaa yhä useampaa suomalaista, mutta miten kohdata muistisairas kunnioittavasti? Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkainen antaa vinkkejä muistisairaan kohtaamiseen.

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Muistiliiton kanssa.

Muistisairaudet koskettavat isoa osaa suomalaisista. Arvioilta 200 000 suomalaista sairastaa jotain etenevää muistisairautta. Vuosittain sairastuu noin 14 500 ihmistä. Jos jokaisella muistisairaalla lasketaan olevan useampia läheisiä, muistisairaudet koskettavat yli miljoonaa suomalaista. Muistisairaudet ovat yleisempiä ihmisen ikääntyessä, mutta myös työikäisenä voi sairastua muistisairauteen. Työikäisenä muistisairauteen sairastuneita on arviolta 7 000.

Muistisairaudet etenevät yksilöllisesti ja ne voivat vaikuttaa sairastuneeseen eri tavoin. Toisella henkilöllä voi ilmaantua muistamattomuutta ja toisen voi olla vaikea löytää oikeita sanoja keskustelutilanteessa. Muistisairas henkilö voi osin sekoittaa nykyisyyden ja menneisyyden, tai tehdä virhetulkintoja ympäristöstään. Nämä asiat vaikuttavat myös rinnalla kulkijoihin, usein läheisiin.

Vaikka muistisairaus olisi edennyt pidemmälle tai kyseessä olisi hiljattain sairastunut, jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdatuksi aikuisena ihmisenä.

Ole läsnä muistisairaalle

Muistisairauden edetessä ihmisen käytös ja olemus muuttuvat. Läheiset voivat kokea muutoksen hankalana. Vuorovaikutus muuttaa muotoaan ja totutut roolit voivat mennä uusiksi. Aikuisesta lapsesta tulee äiti omalle äidilleen tai isä isälleen. Toisinaan puolisoiden välinen kumppanuus ja parisuhde muuttuu hoivaajan ja hoivattavan väliseksi suhteeksi.

Kuuntele Muistiliiton kanssa tuotettu Kohtaamisia Attendolla -podcastin jakso, joka keskittyy muistisairaiden läheisiin. Keskustelemassa Muistiliiton Outi Ronkainen ja Keski-Suomen Muistiyhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävästä opintovapaalla oleva Ulla Halonen.

Läheisten ja ammattilaisten on hyvä huomioida, että vaikka muistisairaus etenee, ihminen on yhä kaikkine ominaisuuksineen, tarinoineen ja elämänhistorioineen edelleen olemassa.

Vaikka muistisairas ihminen menettää vähitellen eri taitoja, hänellä on edelleen paljon vahvuuksia, joiden varaan yhdessäoloa ja vuorovaikutusta voi rakentaa. Päävastuu vuorovaikutuksen rakentumisesta siirtyy läheiselle. Muistisairauteen voi kuulua kommunikaatiovaikeuksia, levottomuutta ja avointa tunteiden ilmaisua. Muistisairaan kohtaamista helpottaa, kun ymmärtää muistisairauksien oireita ja niiden vaikutuksia elämään. Läheisen on myös hyvä tulla tietoiseksi omista vuorovaikutustaidoistaan ja mukauttaa omaa toimintaansa. Keskustelukumppanina on hyvä tiedostaa sanattoman viestinnän keinot ja hyödyntää niitä kohtaamisissa ja vuorovaikutustilanteissa.

Läsnäolo tarkoittaa sitä, että kohdataan ihminen aidosti, ollaan kärsivällisiä ja kuunnellaan. Maltetaan myös odottaa vastausta. Ei oikaista muistisairaan tarinaa, tai yritetä palauttaa häntä tähän todellisuuteen. Kuullaan häntä ja hänen tarpeitaan. Suljetaan ulkopuoliset häiriötekijät, kuten taustalla soiva radio pois ja ankkuroidaan itsemme hetkeen. Katsotaan silmiin ja istutaan kasvotusten. Ilmeet ja eleet tukevat viestiämme. Jos kosketus on molemmille luonteva asia, se voi rauhoittaa ja tuntua muistisairaasta mukavalta.  

Kosketuksen voima

Ihminen tarvitsee kosketusta läpi elämän, se on meille luontainen tarve. Kosketusaisti kehittyy aisteista ensimmäisenä ja se säilyy pisimpään. Kosketuksen merkitys vauvasta vanhuuteen on samanlainen: se kertoo välittämisestä, huolenpidosta ja tunteista. Kosketuksen on todettu lisäävän hyvinvointia ja vähentävän stressiä, ärtyisyyttä ja levottomuutta. Kosketuksella voimme rauhoittaa ja tukea sanallista viestiämme. Parhaan yhteyden sairastuneeseen voi saada yhdistämällä katsekontaktin ja kosketuksen.

Muistisairauden edetessä ihmisen aistit herkistyvät. Erilaiset äänet, tuoksut ja materiaalit voivat herättää muistisairaan ihmisen tunteita ja muistoja. Miltä tuoksuukaan juhannusruusu tai vasta leivottu pulla? Mitä muistoja herättää salossa liehuva Suomen lippu ja Suvivirsi? Äänet ja tuoksut voivat auttaa meitä matkaamaan muistoihin, ja niitä voi käyttää tukena muistikuvien luomiseen muistisairaalle.

Tunnemuisti säilyy pitkään muistisairaudesta huolimatta. Muistisairautta sairastava ihminen kokee herkästi muiden ihmisten tunnetiloja ja ympäristön tunneilmapiirin. Tämän vuoksi läheisten ja ammattilaisten on syytä miettiä, millaista tunnetta itse kantaa mukanaan ja millaisen tunneilmapiirin luo ympärilleen. Aistien kautta tunnemuistiin tallentuu niin ihania kuin ikäviäkin tunteita. Vaikka henkilö ei muista ehkä tapahtuman yksityiskohtia tai henkilöitä, voi hetki olla hänelle silti merkityksellinen ja jättää tunnemuistiin positiivisen jäljen. Siksi uusien, mukavalta tuntuvien kokemuksien mahdollistaminen kannattaa aina.

On todella tärkeää muistaa, että vaikka muistisairauteen sairastunut ei muistaisi meitä, me muistamme kuka hän on.

Muistisairaan kohtaamisen kulmakivet

  • Pysähdy kohtaamaan
    • Ole oma itsesi
    • Ole kiireetön ja aidosti läsnä
    • Ole myönteinen
    • Ole tilanneherkkä ja joustava
  • Odota ja anna aikaa
  • Yritä ymmärtää keskustelukumppanisi näkökulma
  • Mukauta ilmaisusi keskustelukumppanisi tarpeiden mukaan
  • Tarkkaile, miten keskustelukumppanisi ymmärtää ja haluaako hän jatkaa vuorovaikutusta
  • Nauti yhdessäolosta!

Artikkelin on kirjoittanut Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkainen.


Lähde: Katja Burakoff ja Peppi Haapala KOHDATEN Opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa

Lisätietoa muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta löydät myös Muistiliiton sivuilta.
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistisairaan-ihmisen-kohtaaminen
https://papunet.net/tietoa/muistisairaus-vaikuttaa-vuorovaikutukseen

Lue myös:
Tiedote: Attendo ja Muistiliitto viestintäyhteistyöhön
Muistisairaan läheinen on useimmiten aikuinen lapsi tai puoliso – kuuntele podcast
Usein kysytyt kysymykset: Miten hoivakotiin pääsee asumaan?