Pidetään yhdessä huolta Attendo-kodeissa asuvien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Ethän tule vierailulle, jos sinulla tai perheenjäsenelläsi on todettu altistuminen tai koronavirustartunta, tai vähäisiäkään flunssan oireita. Pidäthän maskia vierailun ajan ja noudatathan hyvää käsihygieniaa.

Vapaaehtoisena Utajärvellä 24.5.2022

Unkarilainen Árvácska Major eli tuttavallisemmin Orvokki työskenteli vapaaehtoisena kuuden viikon ajan Attendo Utajärvellä. Viikkojen aikana hän pohti unkarilaisen ja suomalaisen hoivan eroja ja huomasi, että suomalaiset hoitajat tekevät työtään itsenäisesti, kärsivällisesti ja joustaen. Ja lisäksi heillä on huumorintajua!

Olen unkarilainen ja asun Budapestissä. Olen opiskellut oikeustiedettä ja työskennellyt toimittajana ja suomea puhuvana oppaana. Elämäni aikana olen aina osallistunut mielelläni vapaaehtoisena apulaistyöhön. Unkarissa olen ollut vapaaehtoisena mukana saattohoidossa, vieraillut sairaaloissa ja tälläkin hetkellä olen erään unkarilaisen avustussäätiön mentori.

Eräänä kesänä olin Suomessa talkootöissä Valamon luostarin palveluksessa. Nyt huhti-toukokuussa olen tehnyt vapaaehtoistyötä Utajärven Attendo-kodissa.

Näyttää siltä, että hoivakodin toiminta Utajärvellä on samalla tasolla kuin unkarilaiset laadukkaat yksityiset hoivakodit tai kirkkojen ylläpitämät hoivakodit. Asukkaiden terveystilanne, toimintakyky ja loppuelämän vaiheet näyttävät samantyyppisiltä, samoin hoitajien velvollisuudet ja tehtävät. Mutta tämä ero pisti silmäni heti: hoivakodin tilavuus ja  varsinkin yhteiset tilat, missä suurin osa arjesta vietetään yhdessä. Isossa puutarhassa voi ulkoilla, istuskella, ottaa aurinkoa ja harrastaa vaikka puutarhatöitä. Aurinkoisina päivinä olemme olleet paljon ulkona ja usein olemme paistaneet makkaraa.

Unkarilaisena kunnioitan kovasti asukkaiden oman asunnon mahdollisuutta. Unkarissa kaikilla vanhuksilla ei voi olla omaa huonetta hoivakodissa, vaikka se tarjoaa itsenäisyyttä, vapautta ja rauhaa. Apuvälineiden suunniteltu ja runsas käyttö käyttö antaa turvallisuutta sekä asukkaille että hoitajille, ja luultavasti asukkaiden läheisillekin.

Me unkarilaiset suojelemme ihmisiä, ehkä liikaakin, niin lapsena että vanhana. Yritämme palvella ja auttaa heitä kaikin tavoin. Suomessa vanhusten hoivassa arvostetaan vanhuksen vapauutta ja itsenäisyytä, mitä vielä harvoin voi nähdä Unkarissa.

Oma itsenäisyys vaatii hoitajilta kärsivällisyyttä ja juostavuutta. Mutta ainakin Utäjärven hoivakodin hoitajilla tuntuu näitä olevan, ja sen lisäksi huumorintajuakin! Vapaus ja itsenäisyys on läsnä joka päivän ohjelmassakin. Vaikka kodissa on selvä aikataulu, asukkaille annetaan vapautta: koska haluavat olla hereillä ja milloin ja miten paljon haluavat syödä.

Vapaehtoisena minulla oli oikeus maistella hoitokodin ruokaa joka päivä. Minusta tuntuu, ettei täällä tarjota pelkästään ruokaa, vaan suorastaan vitamiineja ruoan avulla. Unkarilaiseen keittiöön verrattuna suomalainen keittiö on paljon kevyempi ja tervellisempi. Sen olen huomannut jo aiemmin suomalaisen kouluruuan kohdalla. Suomessa tarjotaan yllättävän paljon myös juotavaa ja asukkaat myös juovat paljon. Kyllä, meillä unkarilaisilla on vielä paljon opittavaa Suomesta!

Vapaaehtoisena näin aivan murto-osan hoivakodin työntekijöiden valtavasta työstä. Toivoisin, että kuuden viikon ahkeruuteni kuitenkin antoi pikkuruista apua sekä asukkaille että hoitajille. Kiitos Attendo Utajärven johtaja Marja Näpälle, kaikille hoitajille ja asukkaille työmahdollisuudesta. Vapaaehtoinen työni on ihan pieni korvaus ja kiitos siitä, mitä olen saanut elämääni Suomen, suomalaisten ja suomen kielen kautta. Jos vain minusta riipuu, olen valmis palaamaan syksyllä töihin – vaikka pidemmäksi ajaksikin.

Árvácska Major (Orvokki)