Kun Attendo-koti muuttuu kielityöpajaksi

“Voi kun me olisimme saaneet tämän tuen jo ennen kuin ensimmäiset kansainväliset työntekijät tulivat tänne…” Tämä kuultiin useamman hoitajan suusta, kun Attendon Päijät-Hämeen alueen kodeissa aloitettiin yhteistyö ELMA 2.0 -hankkeen kanssa. Kommentti kertoi sekä akuutista tuen tarpeesta että valmiudesta lähteä kehittämään arkea yhdessä. 
 
Attendo-kodit ovat rohkeasti mahdollistaneet kansainvälisten työntekijöiden kiinnittymisen suomalaiseen ikäihmisten palveluasumiseen. Kun koteihin saapui kerralla suurempi joukko eri kulttuuritaustoista tulevia työntekijöitä, nousi tarve ulkopuoliselle tuelle ja yhteisille toimintamalleille. Tiedettiin, että kieltä opitaan parhaiten työtä tekemällä – mutta sen tukeminen arjessa vaati uusia ratkaisuja ja ulkopuolisia silmiä. 
 
Kumppaniksi valikoitui Koulutuskeskus Salpaus, joka mahdollisti kansainvälisten työntekijöiden kouluttautumisen oppisopimuksella lähihoitajiksi. Salpaus on mukana myös ELMA 2.0 -hankkeessa, joka rakentaa polkuja monikulttuuristuvalle sosiaali- ja terveysalalle yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. 

Varjostaminen teki arjen todellisuuden näkyväksi 

Yhteistyö lähti liikkeelle palvelumuotoilun ydinajatuksella – aidolla kiinnostuksella ymmärtää arjen todellisuutta. Hankkeen työntekijät pukivat hoitajan vaatteet päälleen ja jalkautuivat Attendo-koteihin seuraamaan työn erilaisia vuorovaikutustilanteita. Tätä kutsutaan varjostamiseksi. 
 
Varjostamisessa oltiin mukana arjen eri tilanteissa, kuten asukkaiden avustustilanteissa tai silloin, kun hoitajat antoivat raporttia toisilleen. Näin havaittiin heti, missä kohtaa kielituki oli tarpeen. Suomea äidinkielenään puhuvat hoitajat saattoivat käyttää slangisanoja tai puhua nopeasti, mikä vaikeutti ymmärtämistä. Kun puhetta hidastettiin ja käytettiin selkeämpää kieltä, kommunikointi helpottui. 
 
Varjostaminen toi näkyviin myös uudenlaista osaamista ja Attendo-kotien itse kehittämiä ratkaisuja. Yhdessä kodissa esimerkiksi harjoiteltiin puhelinkeskusteluja soittamalla harjoituspuheluita asukkaiden läheisille. Käytännössä työtä seuraamalla oli siis mahdollista antaa kielitukea juuri siihen hetkeen, jossa sitä tarvittiin. 
 
Heti alussa huomattiin myös, että Attendo-kodit olivat eri vaiheissa kansainvälisten työntekijöiden vastaanottamisessa. Tämä havainto mahdollisti hyvin yksilöllisen tuen rakentamisen eri työyhteisöihin. 

Attendo-kotien olohuoneista kielityöpajoja 

Attendo-kodeissa uskallettiin kokeilla uutta. Sen sijaan, että olisi tyydytty perinteisiin monikulttuurisuuskoulutuksiin, lähdettiin tekemään asioita yhdessä. Työyhteisöjä haastettiin kehittämään pieniä, heti arkeen sovellettavia ratkaisuja. 
 
Hoitajat pohtivat yhdessä haastavia vuorovaikutustilanteita ja kirjoittivat niistä lyhyitä dialogeja, joita harjoiteltiin työpajoissa konkreettisesti pöydät sivuun siirtäen. Nämä hetket toivat arkeen naurua, yhteistä tekemistä ja lisäsivät työntekijöiden välistä luottamusta. 
 
Johtajien mukanaolo kaikessa oli tärkeää. Työpajoissa tehtiin näkyväksi kodin omia toimintatapoja, slangisanastoa tai esimerkiksi kahvitaukokulttuuria ja pohdittiin, miten ymmärtämistä voisi tukea paremmin. Luotiin siis yhteisiä pelisääntöjä arjen tasolla.

 
Digitaaliset kokeilut ja yhteisöllisyys 

 Yhteistyön aikana on huomattu, että Attendo-kodeissa on poikkeuksellisen hyvät valmiudet osallistavaan digityöskentelyyn: käytössä on moneen sosiaali- ja terveysalan ympäristöön nähden paljon tietokoneita ja mobiililaitteita. Ketteränä kokeiluna toteutettiin verkkotyöpajoja, jotka kokosivat yhteen työntekijöitä eri kodeista. Niissä jaettiin konkreettisia vinkkejä vieraskielisten työntekijöiden ohjaamiseen, verkostoiduttiin ja ennen kaikkea rohkaistuttiin kokeilemaan uusia tapoja tukea ymmärtämistä työn arjessa. 

 
Muutokset arjessa näkyvät 

ELMA 2.0 -hanke on vieraillut Attendo-kodeissa noin 70 kertaa, ja näistä on kertynyt yli 800 kohtaamista johtajien, tiiminvetäjien, hoitajien, opiskelijoiden ja asukkaiden kanssa. Tulokset näkyvät ennen kaikkea siinä, miten Attendo-kotien omat ratkaisut elävät arjessa. 
 
Näitä voi kutsua Attendo-kotien timanteiksi. Esimerkiksi Attendo-kodin suomihuone, jossa hoitoalan välineitä on nimetty suomeksi ja englanniksi, tai säännöllisesti toteutettava suomikahvila, jossa pohditaan kahvin äärellä vaikeita suomen kielen sanontoja tai vaikka työyhteisön jäsenten vapaa-ajan harrastuksia. 
 
Kansainvälisten työntekijöiden kielitaito ja rohkeus puhua suomea ovat vahvistuneet, ja kantasuomalaiset hoitajat ovat saaneet käytännön työkaluja ohjaamiseen. Ennen kaikkea työyhteisöissä on opittu ketterämpiä tapoja ratkoa arjen haasteita yhdessä. 

 
Katse tulevaan 

Yhteistyö on opettanut, että alkuvaiheeseen panostaminen on merkittävää. Uuden työntekijän on saatava kokemus joukkoon kuulumisesta heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Lisäksi rohkeus puhua suomea virheitä pelkäämättä ja uskallus kysyä ovat avaimia työyhteisöön kotoutumisessa. 
 
On myös muistettava, että jokaisen työntekijän kielitaito kehittyy yksilöllisesti, ja sen tukeminen vaatii ymmärrystä, aikaa ja turvallista ilmapiiriä. Johtajilla on tässä kaikessa tärkeä rooli: panostaminen perehdyttämiseen, työkulttuurin avaamiseen sekä luottamusta rakentavien toimintatapojen mahdollistaminen ovat keskeisiä johtajan tekoja. 
 
Attendo-kotien ja ELMA 2.0 -hankkeen yhteistyö jatkuu edelleen – käytännönläheisesti ja arjen tarpeista lähtien. Syksyn aikana on pohdittu yhdessä muun muassa johtajan merkitystä ja konkreettisia tekoja kotoutumisen tukena. 
 
“ELMA-yhteistyö on auttanut meitä pysähtymään arjen äärelle. Kun olemme antaneet tilaa yhteiskehittämiselle, työntekijät ovat löytäneet itse ratkaisuja ja kokeneet itse tekevänsä muutosta. Vaikuttaa siltä, että yksiköissä tehdyt oivallukset on viety heti käytäntöön – ja se näkyy työilmapiirissä.” – Päijät-Hämeen ikäihmisten palveluiden vt. aluepäällikkö Heidi Saarinen.
 
ELMA 2.0 -hankkeen ja Attendon yhteistyö osoittaa, että kielitietoinen arki syntyy yhdessä tekemällä. Pienistä teoista, jotka vahvistavat ymmärrystä, yhteisöllisyyttä ja luottamusta. 
 
Kirjoittajat: 
Petra Salmensuu – Opettaja, Koulutuskeskus Salpaus, sosiaali- ja terveysala. 
Hankeasiantuntija: ELMA 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla (ESR 2023–2025). 
 
Heidi Saarinen – Vt. aluepäällikkö, Päijät-Häme, Attendo. Ikäihmisten palvelut.