Kehitysvammaisuus ja oikeus omaan elämään
Kehitysvammaisuus tarkoittaa, että henkilöllä on pysyvä kehitysvaiheessa syntynyt vamma. Se vaikuttaa oppimiseen ja arjesta selviytymiseen. Tuen tarve vaihtelee paljon yksilöstä toiseen.
Kehitysvammainen henkilö on ennen kaikkea ihminen, jolla on omat toiveet ja oikeus elää omannäköistään elämää. Hyvä tuki vahvistaa itsenäisyyttä, se ei korvaa sitä.
Suomessa kehitysvammaisilla on oikeus monenlaisiin palveluihin, jotka tukevat osallistumista ja itsenäistä elämää. Palveluiden kartoittaminen lähtee liikkeelle palvelusuunnitelman laatimisesta. Palveluista päättää hyvinvointialue.
Muutto omaan kotiin: iso askel, hyvä sellainen
Monelle kehitysvammaiselle henkilölle muutto omaan kotiin tai palvelukotiin on elämän merkittävä vaihe. Se voi tuntua isolta sekä hänestä itsestään että läheisistä.
Muutos on usein hyvä. Oma koti tuo itsenäisyyttä ja uusia ystävyyssuhteita, ja se vahvistaa tunnetta omasta elämästä.
Alkuvaiheessa totuttelu vie aikaa. Uusi ympäristö ja uudet rutiinit voivat tuntua vierailta. Useimmat asukkaat löytävät rytminsä muutaman viikon tai kuukauden kuluessa.
Läheisen rooli ei pääty muuttoon. Yhteiset hetket ovat edelleen tärkeitä.
Usein kysyttyä
-
Miten kehitysvammainen pääsee palvelukotiin?
Ota yhteyttä hyvinvointialueesi vammaispalveluihin. Sosiaalityöntekijä arvioi palvelutarpeen ja tekee päätöksen palveluista. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä sinua kiinnostavaan Attendo-kotiin ja kysyä lisätietoja.
-
Mitä kehitysvammaisen itsemääräämisoikeus tarkoittaa käytännössä?
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että kehitysvammainen henkilö saa tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä itse. Käytännössä tämä näkyy arjen valinnoissa: mitä syödään, milloin mennään nukkumaan, mitä tehdään vapaa-ajalla. Tuki ei tarkoita puolesta päättämistä. Se tarkoittaa, että henkilö saa apua ilmaista oman tahtonsa ja toteuttaa sen.
-
Mikä on tuettu asuminen kehitysvammaiselle?
Tuetussa asumisessa kehitysvammainen asuu omassa kodissaan ja saa tukea arjessa tarpeidensa mukaan. Henkilökuntaa ei ole paikalla koko ajan. Tuki voi olla apua ruoanlaitossa, asioinnissa tai vapaa-ajan suunnittelussa.
-
Voiko kehitysvammainen asua Attendolla koko elämänsä?
Kyllä. Asumisen kesto riippuu asukkaan tarpeista ja toiveista. Palvelutarve arvioidaan säännöllisesti yhdessä asukkaan, läheisten ja hyvinvointialueen kanssa.
-
Voinko vaikuttaa läheiseni hoivaan ja tukeen?
Läheinen voi osallistua hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen, jos asukas toivoo sitä. Paras tapa on puhua suoraan kodin johtajan tai omaohjaajan kanssa.
-
Mitä jos minulla on huoli läheiseni kohtelusta?
Kerro huolestasi suoraan kodin johtajalle. Voit myös olla yhteydessä hyvinvointialueen valvontaan tai aluehallintovirastoon. Jokaisella asukkaalla on oikeus hyvään kohteluun.
Muista myös itsesi
Kehitysvammaisen läheisen tukeminen on antoisaa, mutta se voi myös väsyttää. Monet läheiset kantavat huolta pitkään yksin. Vertaistuki helpottaa: muiden perheiden kokemusten kuuleminen voi tuoda helpotusta. Esimerkiksi Kehitysvammaliitto tarjoaa paljon tietoa sekä vertaistukea: tukiliitto.fi
