Mitä mielenterveyskuntoutuminen tarkoittaa
Mielenterveyskuntoutuja opettelee tunnistamaan omia tarpeitaan, hallitsemaan oireitaan ja löytämään omannäköistä elämää.
Kuntoutuminen etenee omaan tahtiin. Se ei tarkoita, että kaikki vaikeudet katoavat. Se tarkoittaa, että elämä alkaa taas sujua paremmin.
Osalla mielenterveyskuntoutujista on elinikäinen sairaus, kuten skitsofrenia. Heille kuntoutuminen ei tarkoita parantumista, vaan mahdollisimman hyvää ja turvallista elämää sairauden kanssa. Toisilla kuntoutuminen tarkoittaa vähitellen kasvavaa itsenäisyyttä ja toimintakykyä.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä. Ne eivät ole luonteen heikkous eivätkä tahdon asia, vaan ne ovat sairauksia, joihin saa ja pitää hakea apua.
Miten voi olla kuntoutujan tukena?
Paras tuki on usein yksinkertaista. Olet läsnä, kuuntelet ilman neuvomista ja osoitat, että välität. Kysy suoraan, miten läheisesi voi. Älä oleta, vaan kuuntele vastausta rauhassa.
Painostaminen toipumiseen ei johda mihinkään. Mielenterveyskuntoutuja toipuu omaan tahtiinsa ja kiire voi hidastaa etenemistä.
Tue arkirutiineja. Säännöllinen uni, ruokailu ja liike tukevat mielenterveyttä. Voit tarjoutua tekemään näitä yhdessä. Ota ilo vastaan. Kun läheisesi haluaa jutella, nauraa tai tehdä jotain mukavaa, tartu hetkeen. Pysy yhteydessä myös silloin, kun läheisesi ei jaksa vastata. Lyhyt viesti kertoo, että välität.
Myös läheinen tarvitsee tukea
Muista myös itsesi. Monesti myös mielenterveyskuntoutujan läheinen tarvitsee myös tukea. On normaalia tuntea väsymystä, surua tai turhautumista.
Puhu asiantuntijalle tai vertaiselle. Esimerkiksi mielenterveysomaisten liitto FinFami tarjoaa neuvontaa, vertaisryhmiä ja ohjausta läheisille koko Suomessa.
Usein kysyttyä
-
Mitä tarkoittaa mielenterveyskuntoutuja?
Mielenterveyskuntoutuja on henkilö, joka toipuu mielenterveysongelmasta ja rakentaa arkeaan kuntoutuksen tuella. Kuntoutuminen on prosessi, joka etenee yksilöllisesti.
-
Miten voin puhua läheiselleni mielenterveysongelmista?
Puhu suoraan ja rauhallisesti. Vältä syyttelyä. Voit sanoa esimerkiksi: "Olen huolissasi sinusta. Miten voit?" Kysy, millaista tukea läheisesi toivoo.
-
Mitä teen, jos pelkään läheiseni turvallisuuden puolesta?
Jos läheisesi on välittömässä vaarassa, soita hätänumeroon 112. Mikäli läheisesi asuu jo Attendo-kodissa, ota yhteyttä heti kyseiseen Attendo-kotiin ja kerro huolesi.
Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7 p. 09 2525 0111, tai voit olla yhteydessä myös hyvinvointialueen päivystykseen.
-
Voiko mielenterveyskuntoutuja kuntoutua kokonaan?
Se riippuu sairaudesta. Osalla kuntoutujista on elinikäinen sairaus, ja heille tavoite ei ole parantuminen, vaan hyvä ja turvallinen elämä sairauden kanssa. Toiset toipuvat hyvin ja palaavat itsenäiseen elämään. Molemmissa tilanteissa hyvä hoiva ja tuki tekevät merkittävän eron arjen laadussa.
-
Saako läheinen osallistua mielenterveyskuntoutujan hoitoon?
Läheinen voi osallistua hoitoon, jos mielenterveyskuntoutuja itse toivoo sitä. Hän päättää aina itse, kenelle tietoja jaetaan.
-
Miten mielenterveyskuntoutuja pääsee asumispalveluihin?
Ota yhteyttä hyvinvointialueesi palveluohjaukseen tai sosiaalityöntekijään. He arvioivat palvelutarpeen ja ohjaavat sopiviin palveluihin. Lue lisää asumispalveluihin pääsystä sivuiltamme täältä: Asukkaaksi mielenterveyskuntoutujien palvelukotiin
