Vammautuminen muuttaa arkea, muttei kaikkea
Vakava vammautuminen, kuten aivovamma, selkäydinvamma tai muu äkillinen toimintakyvyn muutos, muuttaa elämää pysyvästi. Sopeutuminen vie aikaa.Alkusokki on normaali reaktio. Monet kuvailevat ensimmäisiä viikkoja epätodellisiksi. Tunteet vaihtelevat surusta toivoon.
Ajan kanssa arki alkaa rakentua uudelleen. Moni vammautunut oppii uusia tapoja tehdä asioita ja löytää omannäköisen elämän. Hyvä kuntoutus tukee tätä prosessia merkittävästi. Vammautuminen ei poista ihmistä. Läheisesi on edelleen hän itsensä, omine toiveineen ja tarpeineen.
Kuntoutus on pitkä matka
Kuntoutuksen tavoite on palauttaa tai ylläpitää toimintakykyä. Se voi tarkoittaa fyysistä harjoittelua, puheterapiaa tai arjen taitojen opettelua uudelleen. Eteneminen on yksilöllistä.
Osallistu hoitoneuvotteluihin, jos läheisesi toivoo sen. Saat sieltä tietoa ja voit kertoa omista havainnoistasi. Kannusta pienissä asioissa. Jokainen harjoiteltu askel on edistystä.
On houkuttelevaa auttaa liikaa mutta älä tee kaikkea puolesta. Parempi tuki on kannustaa läheistäsi tekemään itse. Muista, että vamman takana on sama ihminen kuin ennen vammautumista.
Muista myös itsesi
Läheisen vammautuminen on kriisi myös läheiselle. Omat tunteet, väsymys ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat täysin ymmärrettäviä. Muista hakea myös itsellesi apua, jos oma taakka tuntuu liian suurelta.
Sairaalan sosiaalityöntekijä on hyvä ensimmäinen yhteyshenkilö. Hän osaa ohjata myös muun tuen piiriin. Invalidiliitto ja Aivoliitto tarjoavat neuvontaa ja vertaistukea läheisille.
Usein kysyttyä
-
Mitä tarkoittaa vammautuminen?
Vammautuminen tarkoittaa pysyvää tai pitkäaikaista muutosta toimintakyvyssä. Se voi johtua tapaturmasta, sairaudesta tai äkillisestä terveydentilan muutoksesta. Vammautuminen vaikuttaa fyysiseen, kognitiiviseen tai psyykkiseen toimintakykyyn.
-
Miten vammautunut pääsee palveluasumiseen?
Ota yhteyttä hyvinvointialueesi vammaispalveluihin tai sosiaalityöntekijään. He arvioivat palvelutarpeen ja tekevät päätöksen tarvittavista palveluista. Voit ottaa myös suoraan yhteytta sinua kiinnostavaan Attendon-kotiin. Autamme sinua eteenpäin. Attendon palvelukodit vammisille löydät täältä
-
Mitä kuntoutus tarkoittaa vammautumisen jälkeen?
Kuntoutus tarkoittaa toimia, joilla pyritään palauttamaan tai ylläpitämään toimintakykyä. Siihen voi kuulua fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia tai neuropsykologinen kuntoutus. Kuntoutuksen sisältö riippuu vammautumisen laadusta ja laajuudesta.
-
Miten kuntoutus järjestetään palveluasumisessa?
Kuntoutus suunnitellaan jokaisen asukkaan tarpeiden mukaan. Mukana ovat usein fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja tarvittaessa puheterapeutti. Hyvinvointialue vastaa lääketieteellisestä kuntoutuksesta.
-
Miten vammautuminen vaikuttaa läheisiin?
Vammautuminen koskettaa koko perhettä. Läheiset voivat kokea surua, väsymystä, huolta tulevaisuudesta ja jopa syyllisyyttä. Nämä tunteet ovat normaaleja. Oman tuen hakeminen on tärkeää, jotta jaksat olla läheisesi rinnalla.
-
Voiko vammautunut asua Attendo-kodissa lopun elämänsä?
Kyllä, jos kyseinen palvelukoti vastaa hänen tarpeitaan. Palvelutarve arvioidaan säännöllisesti. Jos tarve kasvaa, arvioidaan myös nykyisen kodin sopivuus.
-
Kuka vastaa vammautuneen hoidosta ja kuntoutuksesta?
Jokainen asukas saa nimetyn omaohjaajan, joka vastaa hoito- ja palvelusuunnitelmasta. Lääketieteellinen hoito järjestyy hyvinvointialueen kautta.
Attendo Joenrannassa asuvat Jose ja Susanna aukaisevat ovet omaan kotiinsa
Kurkista sisään!