Vammautuminen muuttaa arkea, muttei kaikkea
Vakava vammautuminen, kuten aivovamma, selkäydinvamma tai muu äkillinen toimintakyvyn muutos, muuttaa elämää pysyvästi. Sopeutuminen vie aikaa. Alkusokki on normaali reaktio. Monet kuvailevat ensimmäisiä viikkoja epätodellisiksi. Tunteet vaihtelevat surusta toivoon.
Ajan kanssa arki alkaa rakentua uudelleen. Moni vammautunut oppii uusia tapoja tehdä asioita ja löytää omannäköisen elämän. Hyvä kuntoutus tukee tätä prosessia merkittävästi. Vammautuminen ei poista ihmistä. Läheisesi on edelleen hän itsensä, omine toiveineen ja tarpeineen.
Elämä rakentuu uudelleen
Elämä sairauden tai vammautumisen jälkeen ei palaa entiselleen mutta se voi silti olla merkityksellistä ja oman näköistä. Arkeen kuuluu uusien tapojen, rytmien ja mahdollisuuksien löytämistä. Jokainen etenee omassa tahdissaan.
Joillekin tämä matka tarkoittaa vähittäistä vahvistumista, toisille taas elämää etenevän sairauden kanssa. Tällöin toimintakyky voi ajan myötä muuttua tai heikentyä. Silloinkin keskiössä on hyvä ja merkityksellinen arki tässä hetkessä. Se, mikä on mahdollista juuri nyt.
Läheisenä voit olla mukana keskusteluissa, kuunnella ja tuoda esiin havaintojasi. Arjessa pienetkin onnistumiset ja merkitykselliset hetket ovat tärkeitä, ne rakentavat suuntaa ja kannattelevat.
On ymmärrettävää haluta auttaa paljon, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä toisen puolesta. Tuki on usein arvokkainta silloin, kun se vahvistaa toisen omaa toimijuutta ja mahdollisuutta päättää omista asioistaan myös muuttuvissa tilanteissa. Sairaudesta tai vammasta huolimatta jokainen on ennen kaikkea oma itsensä – ainutlaatuinen ihminen, jolla on oikeus elää omannäköistään elämää.
Muista myös itsesi
Läheisen vammautuminen on kriisi myös läheiselle. Omat tunteet, väsymys ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat täysin ymmärrettäviä. Muista hakea myös itsellesi apua, jos oma taakka tuntuu liian suurelta.
Sairaalan sosiaalityöntekijä on hyvä ensimmäinen yhteyshenkilö. Hän osaa ohjata myös muun tuen piiriin. Invalidiliitto ja Aivoliitto tarjoavat neuvontaa ja vertaistukea läheisille.
Usein kysyttyä
-
Mitä tarkoittaa vammautuminen?
Vammautuminen tarkoittaa pysyvää tai pitkäaikaista muutosta toimintakyvyssä. Se voi johtua tapaturmasta, sairaudesta tai äkillisestä terveydentilan muutoksesta. Vammautuminen vaikuttaa fyysiseen, kognitiiviseen tai psyykkiseen toimintakykyyn.
-
Miten vammautunut pääsee palveluasumiseen?
Ota yhteyttä hyvinvointialueesi vammaispalveluihin tai sosiaalityöntekijään. He arvioivat palvelutarpeen ja tekevät päätöksen tarvittavista palveluista. Voit ottaa myös suoraan yhteytta sinua kiinnostavaan Attendon-kotiin. Autamme sinua eteenpäin. Attendon palvelukodit vammisille löydät täältä
-
Miten kuntoutus järjestetään palveluasumisessa?
Kuntoutus suunnitellaan jokaisen asukkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Siihen voi kuulua fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia tai neuropsykologinen kuntoutus. Hyvinvointialue vastaa lääketieteellisestä kuntoutuksesta. Tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja parhaan mahdollisen arjen tukeminen, vaikka toimintakyky ei enää palautuisikaan. Harva palaa vammautumisen jälkeen entiseen elämäänsä mutta hyvä kuntoutus auttaa löytämään uuden tavan elää täyttä elämää.
-
Miten vammautuminen vaikuttaa läheisiin?
Vammautuminen koskettaa koko perhettä. Läheiset voivat kokea surua, väsymystä, huolta tulevaisuudesta ja jopa syyllisyyttä. Nämä tunteet ovat normaaleja. Oman tuen hakeminen on tärkeää, jotta jaksat olla läheisesi rinnalla.
-
Voiko vammautunut asua Attendo-kodissa lopun elämänsä?
Kyllä, jos kyseinen palvelukoti vastaa hänen tarpeitaan. Palvelutarve arvioidaan säännöllisesti. Jos tarve kasvaa, arvioidaan myös nykyisen kodin sopivuus.
-
Kuka vastaa vammautuneen hoidosta?
Jokainen asukas saa nimetyn omaohjaajan, joka vastaa palveluiden toteuttamissuunnitelmasta. Lääketieteellinen hoito järjestyy hyvinvointialueen kautta.
Attendo Joenrannassa asuvat Jose ja Susanna aukaisevat ovet omaan kotiinsa
Kurkista sisään!