Miten palvelukotiin muutto helpottaa omaishoitajaa?

Hoitovastuu siirtyi ammattilaisille

Maaritin tytär Tua muutti Attendo Pääskyyn Porvooseen vuonna 2020. Pääsky on kehitysvammaisten aikuisten palvelukoti. Ennen muuttoa Maarit oli tyttärelleen äidin lisäksi myös hoitaja.

Muuton jälkeen hoitovastuu siirtyi kodin ammattilaisille. Muutos näkyy nyt Maaritin ja Tuan yhteisessä ajassa.

”Ehkä se palautti mut takaisin enemmän äidiksi, kun hoitovastuu siirtyi ammattilaisille. Nyt se oleminen Tuan kanssa on enemmän seurustelua kuin hoitamista”, Maarit kertoi.

Maarit kertoi tarinastaan valtakunnallisessa vammaispalveluiden läheisten illassa. Hän kertoi myös, miten palvelukotiin pääsy on vaikuttanut häneen ja koko perheeseen.

Hoitajan roolista luopuminen vie aikaa

Suomessa on arviolta noin 350 000 omaishoitotilannetta. Vammaisen läheisen omaishoito voi jatkua vuosikymmenten ajan. Omaishoito voi kuitenkin päättyä esimerkiksi silloin, kun läheinen muuttaa palvelukotiin.

Tuan muuttoon oli valmistauduttu pitkään. Silti hoitajan roolista luopuminen vei Maaritilta aikaa. Kun rooli on kuulunut arkeen pitkään, siitä ei luovuta hetkessä.

Helpotus ja luopumisen tunne voivat tuntua samaan aikaan. Molemmat ovat luonnollisia. Läheinen pysyy edelleen tärkeänä osana asukkaan elämää. Vain rooli muuttuu.

Läheisen tärkein tehtävä on olla läheinen

Samassa illassa Attendon aluepäällikkö Katri Malin ja vammaispalveluiden asiantuntija Erja Kaksonen keskustelivat läheisen roolista. He korostivat, että läheisen tärkein tehtävä on olla läheinen, ei hoitaja.

Palvelukodissa hoitotyöstä vastaavat ammattilaiset. Silloin läheiselle jää aikaa yhteisille hetkille. Maaritin kokemus on tästä hyvä esimerkki.

Asukkaan oma ääni kuuluu myös palvelukodissa

Läheiselle voi olla tärkeää tietää, että asukas saa päättää omista asioistaan ja tulla kuulluksi myös palvelukodissa. Tästä puhui illassa Kehitysvammaliiton asiantuntija Niina Sillanpää. Sillanpää muistutti puheenvuorossaan, että jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.

Oikeus ei riipu siitä, miten ihminen kommunikoi. Se kuuluu myös niille, jotka ilmaisevat itseään muuten kuin puhumalla. Ihminen voi kertoa toiveistaan esimerkiksi kuvilla, viittomilla tai eleillä. Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden 2025 alussa. Se vahvistaa tätä oikeutta.

Niina kertoi lain uudesta piirteestä, tuetusta päätöksenteosta. Sen avulla ihminen saa tukea, kun hän tekee itse isoja elämäänsä koskevia päätöksiä, kuten muuton pois lapsuudenkodista. Arjen pienemmissä valinnoissa päätöksentekoa tuetaan osana muita vammaispalveluita, esimerkiksi palvelukodin arjessa. Tukija ei päätä asioita asukkaan puolesta.

Läheisen tieto tukee asukkaan arkea

Malin ja Kaksonen muistuttivat myös, että läheiset kantavat mukanaan arvokasta tietoa asukkaan elämänhistoriasta. Läheinen tuntee asukkaan usein paremmin kuin kukaan muu. Tieto voi koskea esimerkiksi mieluisia ruokia, tärkeitä ihmisiä tai sitä, miten asukas ilmaisee itseään ilman sanoja.

Heidän mukaansa avoin yhteistyö kodin henkilökunnan kanssa on tässä paras tapa. Näin asukas saa elää sellaista arkea kuin itse haluaa. Palvelukotiin muutto voi tuoda omaishoitajalle helpotusta. Läheisen rooli muuttuu, ja yhteiselle ajalle jää enemmän tilaa.

Tutustu Attendon palveluihin vammautuneille ja kehitysvammaisille asukkaille. Tarjoamme myös tietoa läheisille.