Sosiaalipalvelujen sanastoa

Asiakasmaksu on summa, jonka asukas maksaa hoiva- ja asumispalveluista. Maksu määräytyy asukkaan tulojen perusteella.

Asiakasmaksulaki säätelee maksujen enimmäismäärää. Asukkaalle pitää jäädä riittävästi käyttövaraa henkilökohtaisiin menoihin. Asukas maksaa erikseen vuokraa.

Asumiseen voi hakea Kelalta eläkkeensaajan asumistukea. Lue lisää palvelumaksuista ja tuista: attendo.fi/laheiselle/asiakasmaksut/

Hoivakoti ja hoitokoti tarkoittavat samaa asiaa, eli ikäihmisten asumista kodikkaassa ympäristössä, jonka tarkoitus on tukea asukkaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja hyvinvointia sekä tarjota asukkaan tarpeiden mukaisia palveluja. Hoivakodissa asuminen on ajankohtaista henkilöille, jotka eivät enää selviydy arjessa nykyisessä kodissaan kotihoidon turvin – olivat syynä sitten fyysiset eli toiminnalliset rajoitteet ja haasteet tai kognitiivisiin toimintoihin vaikuttava sairaus, kuten Alzheimerin tauti.

Hoitotahto on ihmisen itse määrittelemä tahtotila asioista, joiden hän haluaa toteutuvan, kun hän ei enää itse ole kykenevä viestimään tahtotilastaan. Se kannattaa tehdä ajoissa, siis jo silloin, kun sellaista ei vielä tarvitse. Hoitotahto on vapaamuotoinen. On hyvä tallettaa hoitotahto OmaKantaan, josta kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset löytävät sen tarvittaessa. Mieti, miten haluat elämääsi elää myös sitten joskus, kun et ehkä itse osaa asiaa enää muille ilmaista. Lue lisää hoitotahdosta esimerkiksi THL:n sivuilta. 

Intervallihoito, intervalliasuminen tai lyhytaikaishoito tarkoittaa lyhytaikaista asumista hoivakodissa tai palvelukodissa esimerkiksi omaishoitajan vapaan aikana. Yleisesti lyhytaikaishoito kestää muutaman vuorokauden kerrallaan. Lyhytaikaishoito voi olla myös säännöllistä. Lue lisää ikäihmisten lyhytaikaisesta asumisesta täältä

Kotihoito tukee ikäihmisen arkea omassa kodissa. Hyvinvointialue järjestää kotihoidon palvelut. Hyvinvointialue arvioi palvelutarpeen ja määrittää sen, kuinka monta kertaa vuorokaudessa ja millaista kotihoitoa ihminen tarvitsee. Kotihoitoa voi ostaa myös yksityisiltä toimijoilta. Kotihoidon maksut määräytyvät tulojen perusteella.

Omavalvonta tarkoittaa palveluntuottajan omaa laadunvalvontaa. Sen avulla varmistetaan, että palvelut ovat turvallisia ja laadukkaita. Jokaisella Attendo-kodilla on oma omavalvontasuunnitelma. Se kertoo, miten koti seuraa ja kehittää toimintaansa. Omavalvontasuunnitelmat ovat julkisia. Voit tutustua niihin Attendo-kodin sivuilla tai pyytämällä sitä kodin johtajalta.

Palveluntuottajien tulee tehdä myös koko toimintaa seuraava omavalvontaohjelma, joka kertoo, millaisilla toimenpiteillä omavalvontaa toteutetaan ja miten sitä seurataan. Voit tutustua Attendon omavalvontaohjelmaan Tietoa Attendosta -sivulla.

Palveluasuminen voi tarkoittaa joko ympärivuorokautista asumista palvelukodissa tai hoivakodissa, tai yhteisöllistä asumista, jossa asukas ei vielä tarvitse yöaikaista apua. Palveluasumiseen hakeudutaan oman hyvinvointialueen palveluohjauksen kautta. Tarjolla on myös yksityisiä palvelukoteja, joissa jokainen voi ostaa ja maksaa tarvitsemansa palvelut itse. Asukas maksaa kaikissa tapauksissa vuokraa palveluntuottajalle. Vuokraan on mahdollista saada Kelalta asumistukea.

Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää asukkailleen näiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluohjaus on hyvinvointialueen maksuton sosiaalipalveluiden toiminto, josta saa apua ja neuvoa, kun tarvitsee arkeensa tukea, ohjausta tai hoivaa. Hyvinvointialueen palveluohjauksen yhteystiedot löytyvät internetistä etsimällä esimerkiksi termillä ikääntyneiden palvelut, vammaispalvelut, mielenterveyspalvelut tai päihdepalvelut. Usein palveluohjaukseen voi olla yhteydessä myös puhelimitse.  

Jos hyvinvointialue ei voi tuottaa kaikkia asukkaiden tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluita itse, se voi antaa asukkaalle palvelusetelin, jolla tämä voi ostaa palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluseteleitä käytetään moniin eri tarkoituksiin hammaslääkärikäynneistä ikäihmisten palveluasumisen kustannusten maksamiseen. Eri hyvinvointialueet käyttävät palveluseteliä eri palveluiden maksamiseen. Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan maksamiseen palveluseteli on käytössä vain muutamilla hyvinvointialueilla. Palvelusetelin arvo määräytyy asukkaan tulojen perusteella. Usein asukas maksaa itse palvelusetelin arvon ja palvelun kokonaiskustannuksen välisen erotuksen. Tällöin puhutaan omavastuuosuudesta. Kun asukas saa palvelusetelin esimerkiksi hoivakodissa asumista varten, hän voi itse valita, minkä palveluntuottajan hoivakodissa hän haluaa asua.  

Palvelutalo on yleiskielen termi asumispalvelulle. Palvelutalo voi olla ympärivuorokautinen tai sellainen, jossa henkilökuntaa ei ole yöaikaan. Palvelutaloja on ikäihmisille, kehitysvammaisille, vammautuneille ja mielenterveyskuntoutujille. Palvelutaloon voi päästä asumaan joko hyvinvointialueen sijoittamana, palvelusetelillä tai itse maksavana. Asukas maksaa aina vuokraa asumisestaan, on kyseessä sitten hyvinvointialueen tai yksityinen palvelutalo.

Kun arki ei suju ilman apua, kannattaa olla yhteydessä hyvinvointialueen palvelunohjaukseen ja pyytää palvelutarpeen arviointia. Hyvinvointialueen ammattilaiset arvioivat henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen, ja päättävät, millaista ja miten paljon apua tarvitaan. Arviointi koskee ikäihmisiä, vammaisia henkilöitä ja mielenterveyskuntoutujia.

Arvioinnin perusteella hyvinvointialue päättää palveluista. Se voi olla esimerkiksi kotihoitoa, omaishoidon tukea tai palveluasumista. Hyvinvointialue voi myös myöntää palvelusetelin. On hyvä tietää, että arvioinnin tulos voi olla myös se, ettei palvelutarvetta todeta.

Jos olet eri mieltä päätöksestä, on mahdollista pyytää uutta arviointia. Voit myös tehdä muistutuksen hyvinvointialueelle.

RAI-järjestelmää käytetään asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. RAI on lyhenne sanoista Resident Assessment Instrument. RAI on käytössä arvioitaessa ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden toimintakykyä.  RAI on vanhuspalvelulain mukaan pakollinen ikäihmisten palveluissa ja kotihoidossa. Arvioinnissa ammattilainen havannoi esimerkiksi asiakkaan arkisuoriutumista, muistia ja psyykkisiä oireita. RAI-välineet ovat keskeisiltä sisällöiltään yhdenmukaiset kaikkialla, missä se on käytössä.  

SAS tulee sanoista selvitä – arvioi – sijoita. Hyvinvointialueella toimivan moniammatillisen SAS-työryhmän tehtävänä on kartoittaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan toimintakyky, arvioida palvelun tarve ja ohjata asiakas tarpeenmukaisten palvelujen piiriin. 

Senioriasumisella viitataan kevyempää palvelua tarvitsevien seniorien asumiseen esimerkiksi kerrostalossa, jonka yhteydessä on tarjolla erilaisia itse maksettavia palveluita. Usein senioriasumiseen liittyy erilaisia yhteisöllisiä palveluita, kuten lounasravintola tai yhteinen seurustelutila. Joskus senioriasunnossa asuva voi myös saada hyvinvointialueelta kotihoidon palveluita. Usein seniorit ostavat itse kotihoidon palveluita omalla rahalla kotihoitoyrityksiltä. 

Tehostettu palveluasuminen on aiemmin käytetty termi, joka tarkoittaa samaa kuin ympärivuorokautinen palveluasuminen. Termi muuttui sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla vuorokauden ympäri. Ympärivuorokautista asumista on tarjolla ikäihmisille, kehitysvammaisille, vammautuneille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.

Vanhainkoti on perinteinen termi, jota käytetään usein synonyymina hoivakodeista. Nykyaikaiset hoivakodit eroavat entisajan vanhainkodeista etenkin tilojensa ja toimintamallinsa perusteella: asukkailla on oma huone, jossa on oma inva-wc sekä mukavat, yhteiset tilat, joissa voi tavata muita asukkaita. Hoivakoti on sananmukaisesti ihmisen koti, josta hän myös maksaa vuokraa. 

Vuorohoito tarkoitta samaa kuin intervallihoito, intervalliasuminen tai lyhytaikaishoito. Se tarkoittaa lyhytaikaista asumista palvelukodissa tai hoivakodissa esimerkiksi omaishoitajan vapaan aikana, yleensä muutaman vuorokauden kerrallaan.

Yhteisöllinen asuminen on sosiaalihuoltolain mukaista asumispalvelua ja ympärivuorokautista hoivaa itsenäisempi asumismuoto. Asukas asuu omassa asunnossaan, jonka lisäksi kodissa on lisäksi yhteistiloja ja sosiaalista vuorovaikutusta tukevaa toimintaa. Yhteisöllisessä asumisessa asukkaalle annettavat palvelut suunnitellaan yksilöllisesti hänen tarpeidensa mukaisesti. Se sopii esimerkiksi henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat jonkin verran apua ja hoivaa päivittäisissä toiminnoissa. Yhteisöllinen asuminen ei sisällä hoivaa yöaikaan. Yhteisöllistä asumista on saatavilla ikäihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. 
Lue lisää ikäihmisten yhteisöllisestä asumisesta
Lue lisää asumispalveluista mielenterveyskuntoutujille

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asukkailla on usein runsaasti palvelutarpeita vuorokauden kaikkina aikoina oman arkensa sujumisen sekä turvallisen elämän takaamiseksi. Ympärivuorokautisen asumisen kodeissa työntekijät ovat paikalla vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Työntekijät kodeissa ovat sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysioterapeutteja, geronomeja, sosionomeja, hoiva-avustajia, hoitoapulaisia sekä ateria- ja puhtauspalveluiden ammattilaisia. Attendo tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille, mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille ja vammautuneille henkilöille.