Elämä pelkkiä muistilappuja ja tarkistussoittoja – mistä tietää, että edessä on muutto hoivakotiin?

Ennen kaikkea olemme koti
Ikäihmiset

Hanna Jensen on helsinkiläinen kirjoittaja, VTM ja logoterapeutti LIF®. Hannalla on 16 vuoden kokemus muistisairaiden vanhempien tyttärenä ja läheisenä. Hannan artikkelit käsittelevät elämää hoivakotiarjen rinnalla. Hän ei kirjoita asioista teoriana, hän kirjoittaa eletystä elämästä.

Hanna seisoo kädet ristissä. Tausta on vaalea ja raidallinen.

 Aluksi tarvitaan vain muutama muistilappu: muista syödä iltapala, muista avaimet, älä ota lääkkeitä illalla. 

Läheinen tukee muistisairasta ihmistä tai ikäihmistä omien hommiensa ohella. 

Arki sujuu vielä, mutta vain siksi, että joku läheisistä on koko ajan varuillaan, tarkkailee ja paikkaa. Arki ei ole vielä kaaosta, mutta se on muuttunut työläämmäksi kuin ennen. 

Joskus muistisairaan ihmisen sairaus etenee hitaasti, ja läheinen totuttelee muutoksiin hitaasti. Vähitellen hoidettavaksi tulevat veroilmoitus, pankkiasiat, lääkäri- ja parturikäynnit, Kela-asiat, asumiseen liittyvät pikkurempat ja korjaukset. Kunnes lopulta tuntuu, että hoidettavana on lähes kaikki. 

Joskus läheisistä tuntuu myös, että ikäihminen kykenisi vielä hoitamaan asioita, mutta ei halua, koska läheiset hoitavat ne niin nopeasti ja huomaamatta. 

Joskus tarvitaan ulkopuolinen arvioimaan kokonaisuutta 

 Kun kyseessä on kahden puolison välinen tilanne, sitä kuvataan usein tutulla tarinalla sammakosta, joka on hypännyt kattilaan kylmään veteen eikä huomaa, kuinka veden lämpötila alkaa hiljalleen nousta. Arjen kuormittuminen tapahtuu vähitellen, eikä läheinen aina tunnista sitä. 

Mistä tietää, että ollaan lähellä kiehumispistettä – hetkeä, jolloin muistisairas ihminen tarvitsee palveluntarpeen kartoituksen eli tutkimuksen siitä, pärjääkö hän enää kotona? 

Usein tarvitaan ulkopuolisia arvioimaan kokonaisuutta. 

Merkit siitä, että hoivakotimuutto voi olla lähellä

Seuraavat merkit voivat kertoa siitä, että hoivakotimuutto saattaa olla lähitulevaisuudessa edessä: 

  • Perheenjäsenen turvallisuutta on vaikea turvata. Muistisairaalla ihmisellä ei ole paikan tajua, ja hän on jatkuvasti lähdössä ulos – ja lähteekin. Läheinen joutuu elämään päivystystilassa. 
  • Kotona asuva muistisairas ihminen tarvitsee apua lähes kaikkiin välttämättömiin ja päivittäisiin tekemisiinsä ja alkaa menettää kykynsä vastata itse itsestään. 
  • Läheinen alkaa uupua. Arjesta on tullut pelkkää hoitamista, unirytmi on pielessä tai nukkuminen on ollut pitkään huonoa. Oma fysiikka ei kestä, tai olo alkaa tuntua masentuneelta tai ahdistuneelta. 

On aika pyytää palveluntarpeen kartoitus, kun: 

  • Arki ei enää suju erilaisista tukimuodoista huolimatta 
  • Sairaus etenee nopeasti, ja läheinen tuntee olonsa turvattomaksi 
  • Muistisairas ihminen tai ikäihminen on menettänyt kävelykykynsä 
  • Läheisen on vaikea huolehtia perheenjäsenen hygieniasta 
  • Läheinen pelkää oman vointinsa tai jaksamisensa romahtavan 

Näin haet apua ja lisätietoa

Tällaisessa tilanteessa apuna ovat hyvinvointialueen ammattilaiset. He tekevät arvion tilanteesta ja palveluntarpeesta. Jos olet tällaisessa elämäntilanteessa, saat lisätietoa täältä. 

Haluatko muuttaa läheisesi Attendo-kotiin yksityisenä asiakkaana? Silloin hoivakodin henkilöstö arvioi hoivan ja palvelujen tarpeen yhdessä sinun ja asukkaan kanssa. Näin palvelupaketti sisältää juuri ne asiat, joita asukas haluaa ja tarvitsee.

Etsi läheisellesi mieluisa Attendo-koti ja soita suoraan kotiin. Voit lukea myös, miten hoivakotiin muutto etenee vaihe vaiheelta.

Terveisin, Hanna Jensen 

Jatka lukemista, nämä saattaisivat kiinnostaa sinua

Kuva Hanna Jensenin kasvoista.

Voiko hoivakotiin mennä kylään milloin vain?

Muistisairaan läheinen Hanna Jensen kertoo vinkit hoivakotivierailuun. Milloin vierailla? Mitä tehdä yhdessä? Lue, miten teet vierailusta mukavan hetken.

Ikäihmiset
Muistisairaus
Yhteiskunta