Kannattaako hoivakodilla käydä, jos asukas ei enää tunnista?

Kun tuttu ihminen ei enää tunnista

Jokainen muistisairaan ihmisen läheinen muistaa hetken, jolloin muistisairas perheenjäsen ei enää tunnistanut. Hän kutsui toisella nimellä tai ei tiennyt lainkaan, kuka vastassa oli. Tyttärestä tuli sisko, puolisosta isä, vaimosta äiti, lapsenlapsesta hoivakodin johtaja. 

Toisille hetki on musertava, jotkut osaavat odottaa sitä. 

Se, että muistisairas ihminen ei enää tunnista, johtuu sairaudesta eikä ole henkilökohtainen loukkaus. Vaikka muistisairas ihminen ei tunnistaisi, toisen ihmisen hahmo voi silti tuntua tutulta ja läheiseltä. Voit ajatella, että sillä ei ole merkitystä, muistaako hän tarkalleen, kuka olet, vaan sillä, millaista sinun kanssasi on olla. Voisiko ajatella, että se riittää? 

Tällaisten tilanteiden jälkeen saattaa herätä kysymys: kannattaako hoivakodilla tai muistisairaan ihmisen luona käydä, jos tämä ei edes tunnista? 

Kyllä kannattaa. 

Eräältä vanhemmalta herralta kysyttiin, miksi hän käy katsomassa vaimoaan, vaikka tämä ei enää tunne häntä. Herra vastasi: mutta minä tunnen hänet. Mies koki ehkä tapaamisesta olevan iloa myös hänelle itselleen. Ehkä hän näki vaimossaan muutakin kuin muistisairauden ja nautti vain tämän seurassa olemisesta. Ehkä hänellä oli tarkoituksellinen tehtävä: pitää edelleen vaimostaan huolta ja näyttää rakkautta. 

Toisen, heikommalla olevan ihmisen luona vierailu muokkaa ihmistä syvältä ja rakentaa myös isommassa kuvassa yhteiskuntaa, jossa huolehdimme toisistamme. 

Mitä voi tehdä yhdessä hoivakodilla?

Parhaimmillaan käynti muistisairaan ihmisen luona hoivakodilla jättää asukkaan kehoon hyvän olon tunteen pitkäksi aikaa, vaikka asukas ei muistaisikaan, miksi. Vaikka asukas ei tuntisi sinua, kerro ja muistele yhdessä. Tai katselkaa luontoa tai valokuvia. Attendo-kodeissa on kaiken lisäksi tarjolla oiva kahvikärry, jonka voit viedä asukkaan huoneeseen ja voitte rupatella tai nauttia hetkestä kupposen ääressä. 

Jos koet vaikeaksi käydä muistisairaan perheenjäsenesi luona, ota sukulainen tai ystävä mukaan tai tapaa häntä hoitajan seurassa. Vaikka tapaaminen tuntuisi vaikealta, sen läpikäyminen voi tuntua myös virstanpylvään ylittämiseltä. 

Läsnäolo ratkaisee enemmän kuin käyntien määrä

Käyntien määrää tärkeämpää on se, miten läsnä olet silloin kun käyt. Mieti, minkälaisen aikavälin kanssa voit elää rauhassa, vailla syyllisyyttä. 

Yksikään muistisairaan ihmisen luona tehty käynti ei ole turha.  

Terveisin, Hanna Jensen