Kunnat ovat alkaneet keventää hoivakotivierailuihin liittyviä rajoituksia eri puolilla Suomea. Voit tarkistaa paikkakunnan tilanteen Attendo-kodin henkilökunnalta samalla, kun sovit vierailusta.

Ihan tavallista arkea ja elämää 30.6.2020

Pitäisikö kehitysvammaisen ihmisen voida päättää omaa elämäänsä koskevista asioista? Ehdottomasti, sanovat palvelukoteja luotsaavat Kirsi Timonen ja Katri Malin.

Itsemääräämisoikeus lähtee ajatuksesta, että kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus osallistua oman elämänsä ja arkensa suunnitteluun, kukin kykyjensä mukaan. Tavoitteena on, että kehitysvammaiset saisivat tehdä arjessaan ja elämässään samoja asioita kuin muutkin. He vain tarvitsevat siihen apua ja tukea: joskus viestinnässä on turvauduttava ilmeisiin ja eleisiin. Usein kyse on hyvin arkisista ja pienistäkin asioista.

”Joka päivä pitää kysyä, haluatko esimerkiksi maitoa vai mehua?” keravalaista Attendo Hummelia luotsaava Katri Malin mainitsee.
Kirsi Timonen ja Katri Malin
Kirsi Timonen ja Katri Malin.

Yksilöllistä arkea

Kehitysvammaisilla on myös oikeus osallistua ympäröivään yhteiskuntaan, oli sitten kyse terveyspalveluista tai vaikka Robinin konsertista Hartwall Areenalla. ”Kaiken perustana on pyrkimys mahdollisimman tavalliseen elämään.” Joensuussa ja Liperissä toimivien palvelukotien johtaja Krisi Timonen sanoo

Tavoitteena on myös, että kehitysvammainen tekee mahdollisimman paljon itse toimintakykynsä rajoissa – vaikka sitten vain painaisi pyykkikoneen nappia. Ei olekaan yllätys, että elämä palvelukodeissa on hyvin yksilöllistä. Ei ole mitään talon rutiineja tai toimintatapoja eikä suunniteltuja yhteisiä virikehetkiä tai toimintatuokioita. Asukkaat tulevat ja menevät kukin työnsä ja harrastustensa mukaan.

Apua itsenäistymiseen


Ja kotona kun ollaan, elämään kuuluvat myös lämpö ja läheisyys. Yhdessä itketään ja nauretaan iloja ja suruja, halauksia unohtamatta. Kehitysvammaisen aikuisen itsemääräämisoikeudesta puhuttaessa törmätään kuitenkin monesti vanhempien toiveisiin. Vanhemmat haluavat usein tehdä päätöksiä lapsensa puolesta. ”Se on luonnollista, sillä kehitysvammainen ihminen ei pärjää yksin. On kuitenkin olemassa vaara, että jumitutaan liialliseen hoivaamiseen.” Kirsi sanoo.

”Itsenäistyminen tarkoittaakin usein sitä, että äiti ja isä luovuttavat ohjaustarpeen ulkopuolisille. Lait taas sitovat ammattilaisia eri tavalla kuin vanhempia.” Katri toteaa. Vanhempia mietityttävät eniten tunteisiin menevät asiat, kuten terveys, ruoka ja seksuaalisuus. Seksiasioista ei ehkä puhuta äidin kanssa, mutta ammattilaisten kanssa ne saatetaan nostaa esiin. Katri ja Kirsi työstävät parhaillaan Attendolle kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeudesta koulutuspakettia.

”Tavoitteena on varmistaa, että kaikissa yksiköissä noudatetaan samoja pelisääntöjä.” Katri sanoo.