Ihan tavallista arkea ja elämää

Itsemääräämisoikeus lähtee ajatuksesta, että kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus osallistua oman elämänsä ja arkensa suunnitteluun, kukin kykyjensä mukaan. Tavoitteena on, että kehitysvammaiset saisivat tehdä arjessaan ja elämässään samoja asioita kuin muutkin. He vain tarvitsevat siihen apua ja tukea: joskus viestinnässä on turvauduttava ilmeisiin ja eleisiin. Usein kyse on hyvin arkisista ja pienistäkin asioista.

– Joka päivä pitää kysyä, haluatko esimerkiksi maitoa vai mehua? vammaispalveluiden parissa työskennellyt Katri Malin mainitsee.

^{Katri Malin ja Kirsi Timonen.}

Yksilöllistä arkea

Kehitysvammaisilla on myös oikeus osallistua ympäröivään yhteiskuntaan, oli sitten kyse terveyspalveluista tai vaikka Robinin konsertista Hartwall Areenalla.

– Kaiken perustana on pyrkimys mahdollisimman tavalliseen elämään, Attendo Noljakan johtaja Krisi Timonen sanoo

Tavoitteena on myös, että kehitysvammainen tekee mahdollisimman paljon itse toimintakykynsä rajoissa – vaikka sitten vain painaisi pyykkikoneen nappia. Ei olekaan yllätys, että elämä palvelukodeissa on hyvin yksilöllistä. Ei ole mitään talon rutiineja tai toimintatapoja eikä suunniteltuja yhteisiä virikehetkiä tai toimintatuokioita. Asukkaat tulevat ja menevät kukin työnsä ja harrastustensa mukaan.

Apua itsenäistymiseen

Ja kotona kun ollaan, elämään kuuluvat myös lämpö ja läheisyys. Yhdessä itketään ja nauretaan iloja ja suruja, halauksia unohtamatta. Kehitysvammaisen aikuisen itsemääräämisoikeudesta puhuttaessa törmätään kuitenkin monesti vanhempien toiveisiin. Vanhemmat haluavat usein tehdä päätöksiä lapsensa puolesta.

– Se on luonnollista, sillä kehitysvammainen ihminen ei pärjää yksin. On kuitenkin olemassa vaara, että jumitutaan liialliseen hoivaamiseen, Timonen sanoo.

– Itsenäistyminen tarkoittaakin usein sitä, että äiti ja isä luovuttavat ohjaustarpeen ulkopuolisille. Lait taas sitovat ammattilaisia eri tavalla kuin vanhempia, Malin toteaa.

Vanhempia mietityttävät eniten tunteisiin menevät asiat, kuten terveys, ruoka ja seksuaalisuus. Seksiasioista ei ehkä puhuta äidin kanssa, mutta ammattilaisten kanssa ne saatetaan nostaa esiin. Kirsi Timonen työskentelee Attendolla itsemääräämisoikeusasioiden kouluttajana. Hän tukee ja opastaa Attendo-kotien työntekijöitä kehitysvammaisten itsemääräämisasioissa. 

– Tavoitteena on varmistaa, että kaikissa Attendo-kodeissa noudatetaan samoja pelisääntöjä, Malin sanoo.

Kuuntele myös:
Kohtaamisia Attendolla -podcast: Kehitysvammaisen itsemääräämisoikeus

Lue myös:
Rakkaustarina Haarlan Helmessä
Palvelut kehitysvammaisille ja vammautuneille henkilöille
Attendo Mansikin henkilökunta: Tärkeintä on tuntea asiakkaat