Hyppää sisältöön

Monimuotoisuuden vahvistaminen vaatii avointa mieltä ja työkaluja

7.12.2023
Organisaation hyvää tarkoittava nollatoleranssijulistus rasismille voi toimia kuin giljotiini pään päällä ja johtaa virheiden pelkoon ja syrjintään, ellei työntekijöille anneta työkaluja erilaisuuden kohtaamiseen. Ihmisoikeuskouluttaja Dakota Robin herätteli loppuvuodesta 2023 attendolaisia hoiva- ja palvelukotien johtajia monimuotoisuuden vahvistamiseen hoivakotien arjessa.

Jaa

Taitavat ja viisaat organisaatiot ja johtajat hyödyntävät erilaisuutta ja menestyvät. Organisaatiot voivat myös mennä pahasti metsään hyvää tarkoittaessaan. Ihmisoikeuskouluttaja Dakota Robin muistuttaa, miten tärkeää on julkisten kannanottojen ja julistusten lisäksi luoda hyvä maaperä toimintamallien ja asenteiden muutokselle ja kouluttaa työntekijöille monimuotoisuuden vahvistamisen taitoja.

– Moni organisaatio vaatii näitä taitoja henkilöstöltään jo ennen kuin on kouluttanut heitä ja vahvistanut heidän osaamistaan. Julistetaan, että meillä on nollatoleranssi syrjinnälle. Se on kuin saisi giljotiinin pään päälle, Robin vertaa.

Giljotiinin alla työntekijä alkaa pelätä tekevänsä tai sanovansa jotain väärää. Hän voi alkaa vältellä riskejä ja esimerkiksi rekrytointitilanteessa valitsee henkilön, joka kuulostaa ja näyttää samalta kuin mahdollisimman moni suomalainen. Pelko johtaa syrjimiseen.

Kuva 1: Attendon kouluttaja Marja Sivonen ja ihmisoikeusasiantuntija Dakota Robin tutkivat Robinin puheenvuoron herättämiä ajatuksia koulutuspäivässä marraskuussa 2023.  

Robin haastaa organisaatioita ja työyhteisöjä vaihtamaan näkökulmaa ja haastamaan omia ajatusmalleja.

– Jos organisaatiossa on jossain asiassa vain muutama poikkeus, niin ajatellaan, että viitsitäänkö tehdä heidän takiaan erikseen. Mutta entä jos he ovatkin se normaali, ja muut poikkeus? hän kysyy.

On johdettava asioita ja tunteita

Dakota Robin tunnetaan ymmärtäväisenä, energisenä ja inspiroivana puhujana, joka uskaltaa puhua suoraan eikä pelkää haastaa rakenteita, käytäntöjä tai asenteita. Hän sanoo voittaneensa monimuotoisuuden lotossa, sillä hän on puoliksi Turkin kurdi, transsukupuolinen mies ja yksinhuoltajaäidin kasvatti, jolla on myös vakava lukihäiriö ja hahmottamishäiriö. Hän on kouluttanut yrityksiä ja yhteisöjä lähes 10 vuoden ajan. Robinin ajatukset ovat yksi osa Attendon monimuotoinen työyhteisö -valmennuksia.

Nämä viisaat ajatukset ja työkalut tulevat Attendo-kodeissa tarpeeseen, kiittää Attendon työsuhdejohtaja Kari Bagge.

Kuva: Dakota Robin herätteli attendolaisia monnimuotoisuuden teemojen äärelle.

 

– Monimuotoisuus on lisääntynyt työyhteisöissämme ilmiömäisesti melkein huomaamatta. Olemme ehkä vähän pudonneet pulkasta ja tarvitsemme johtamiseen selkeästi enemmän työkaluja. Työkalut tulevat ihan tuikitarpeeseen, Bagge sanoo.

Bagge muistuttaa, että monimuotoisuuden vahvistaminen vaatii johtajalta myös tunnetaitoja.

– Johtaminen ei ole vain asioiden johtamista vaan myös tunneilmaston johtamista. Tällä on vahva linkki myös organisaatiokulttuuriin, Bagge sanoo.

Löydä keskustelemalla yhteinen nimittäjä

Monimuotoisuuden tiedostamiseen tarvitaan herättelyä. Jos ei itse ole kokenut olevansa vahvasti erilainen, on hyvä pysähtyä ajattelemaan, miten erilaiset lähtökohdat muilla voi olla.

On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa oma etuoikeutetun asemansa, toteaa Attendon ikääntyneiden palveluissa aluejohtajana työskentelevä Simo Saaranen.

– Itse edustan valkoista keski-ikäistä miesoletettua, ja usein nostetaan esiin, että olemme uhanalainen laji. Kun Dakotaa kuuntelee, niin huomaa, että aika vähän olen joutunut elämän aikana kohtaamaan haasteita sitten kuitenkaan, Saaranen sanoo.

Muiden asemaan asettuminen voi tuntua vaikealta, mutta keskustelu ja kuunteleminen auttavat. Kun ihmisen kanssa juttelee hetken, löytää todennäköisesti jonkun yhdistävän tekijän.

– Voi olla, että näennäisesti ihmisissä ei ole mitään samaa, mutta keskustelun kautta voi löytyä hyvin samankaltaisia, syvällisiä tunnekokemuksia. Pintapuolinen raapaisu ei välttämättä kerro ihmisestä yhtään mitään, Saaranen sanoo.

Hoivakotien johtajien on osattava luotsata työyhteisöä myös ristiriitatilanteissa.

– On osattava katsoa asiaa monitahoisemmin, eikä jumiutua niihin ainaisiin juupas-eipäs -väittelyihin, että joku on automaattisesti parempi ja joku automaattisesti huonompi. On osattava ristiriitojenkin keskellä löytää niitä yhteisiä nimittäjiä ja lähteä sitä kautta ratkaisemaan asioita, Saaranen sanoo.

Tupakkatauko, sometauko, rukoustauko

Väärinymmärrykset ja ristiriidat voivat saada alkunsa erilaisista kulttuurisista tavoista tai eleistä. Helsinkiläisen Attendo Linnanharjun johtaja Teija Eevala johtaa työyhteisöä, josta noin 80 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

– Suomen kielen osaaminen ei ole ongelma – sen oppii kyllä nopeasti. Jos et tänä vuonna osaa, niin ens vuonna osaat jo. Ja heillähän on kuitenkin koulutusta ja osaamista hoitotyöhön, Eevala sanoo.

Toki kieltä on osattava, kun vastataan puhelimeen tai soitetaan ambulanssi.

– Aina voi pyytää kollegalta tai toisesta ryhmäkodista apua. Ja kyllä Suomessa syntynytkin saattaa sanoa puhelimeen mitä sattuu, Eevala lisää.

Muslimien rukoustauot ihmetyttivät aluksi, mutta ovat nyt arkea.

– Jokainen saa käyttää taukonsa omalla tavallaan. Käyväthän ihmiset tupakallakin, ja moni on somessa, Eevala sanoo.

Lue lisää:

ASKO-keskustelut vahvistamassa kohtaamisia

”Kuin toiseen kotiin tulisi” - Toimiva työyhteisö on suuri voimavara ja hyvä tiimihenki heijastuu asukkaille ja läheisille

Työyhteisöissä tarvitaan tukea ja koulutusta erilaisuuden hyväksymiseen