Teknologia hoivapalveluissa – Mitä se on ja mitä se ei ole?

Ensimmäiseksi on tärkeää korostaa, että teknologia ei koskaan voi korvata ihmistä. Inhimilliset kohtaamiset ja apu arjen askareissa kuten pukemisessa, syömisessä ja pesuissa ovat asioita, joihin koneet eivät pysty. Ikäihmiset tarvitsevat vuorovaikutusta, läsnäoloa ja tunteen siitä, että heitä kuullaan ja ymmärretään.

Teknologian rooli hoivapalveluissa on toimia tukena, joka mahdollistaa hoitajien keskittymisen entistä enemmän näihin inhimillisiin tehtäviin. Esimerkiksi puheesta kirjaaminen, joka vähentää hoitajien manuaalista työtä, vapauttaa aikaa hoitajille kohdata asukkaat henkilökohtaisemmin. Teknologian avulla tukitoimet voidaan suorittaa nopeammin, mutta myös tarkemmin ja luottavammin. Teknologiasta saa siis muitakin hyötyä kuin aikasäästöä.   

Miten teknologia voi tukea hoivapalveluita? 

Teknologia tuo monia konkreettisia hyötyjä hoivapalveluihin, ja sen avulla voidaan tehostaa prosesseja sekä parantaa asukkaiden turvallisuutta ja elämänlaatua. Suomessa ikäihmisten hoivassa on jo käytössä erilaisia teknologiaratkaisuja, jotka helpottavat hoitotyötä ja parantavat ikäihmisten arkea.

Tässä muutamia esimerkkejä:

• Turvateknologia: Sensorit ja hälytysjärjestelmät ovat keskeisiä ikääntyneiden turvallisuuden lisäämisessä hoivakodeissa. Liikkeentunnistussensorit voivat havaita esimerkiksi sängystä nousemisen, huoneesta poistumisen ja kaatumistilanteet, ja niiden avulla voidaan myös ennaltaehkäistä painehaavojen syntyä. Erityisesti yöaikainen valvonta mahdollistaa nopean reagoinnin, jolloin hoitoa voidaan tarjota juuri oikeaan aikaan. Tämä parantaa asukkaiden turvallisuutta ja auttaa ennaltaehkäisemään mahdollisia tapaturmia, mikä lisää sekä asukkaiden että henkilökunnan turvallisuuden tunnetta.
• Automaattiset lääkkeidenjakajat: Teknologiset ratkaisut voivat auttaa henkilökuntaa varmistamaan, että ikäihmiset saavat lääkkeensä oikeaan aikaan ja oikeina annoksina. Tämä vähentää inhimillisten virheiden riskiä ja lisää hoidon turvallisuutta.
• Kirjaamisen automatisointi: Hoitajien käyttämä aika erilaisiin raportointeihin ja kirjaamiseen on merkittävä, ja se vie resursseja suoraan hoitotyöstä. Uudet teknologiat, kuten tekoälyyn pohjautuvat kirjausmenetelmät, voivat vähentää manuaalista työtä. Hoitaja voi esimerkiksi suoraan vapaamuotoisesta puheesta tehdä kirjaukset, jotka siirtyvät suoraan asukastietojärjestelmään tarkistamisen ja hyväksynnän jälkeen. Tämä vähentää aikaa ja parantaa kirjauksien laatua.

Osallistuimme kesällä Microsoftin järjestämään Hackathoniin, jossa kehitimme innovatiivisen "vaihtokapula"-ratkaisun työvuorojen vaihdon sujuvoittamiseksi. Tämä ratkaisu voisi toimia seuraavana askeleena kirjaamisen automatisoinnissa: se hyödyntää asukastietojärjestelmään tallennettua tietoa ja helpottaa tiedonkulkua vuoronvaihdon aikana, varmistaen, että tärkeät huomiot ja päivitykset siirtyvät saumattomasti seuraavalle hoitajalle. Ratkaisua voisi laajentaa myös suunnitelmien ja raporttien luonnosteluun, jolloin hoitaja voisi sanellessaan kirjata keskeisiä havaintoja sekä luonnostella hoitosuunnitelmia tai päivittäisiä raportteja entistä tehokkaammin.

• Toimintakykyä ylläpitävät palvelut: Tarjolla on laaja valikoima toimintakykyä tukevia palveluja. Näiden palveluiden tarkoituksena on edistää hyvinvointia tarjoamalla kokonaisvaltaisia aktiviteetteja, kuten erilaisia liikunta- ja viriketoimintoja, visailuja ja luontoteemaisia tapahtumia. Nämä ohjelmat tukevat asukkaiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja vähentävät hoitajien käyttämää aikaa ohjelmien suunnitteluun.

Mitä teknologia hoivapalveluissa ei ole – Inhimillisen hoidon rajat

Vaikka teknologia on arvokas apuväline, on tärkeää muistaa, että se ei voi korvata hoitajien läsnäoloa ja ihmiskontakteja. Teknologia ei pysty tarjoamaan empatiaa, lämpöä tai keskustelukumppanuutta, jotka ovat olennaisia hyvinvoinnin ja psyykkisen terveyden kannalta. Hoitajien ja ikäihmisten välinen vuorovaikutus, pieni ele, kuten kosketus tai hymy, on jotakin, mihin koneet eivät kykene. Samoin fyysinen apu: pukemiset, hygienia, ruokaileminen, ovat asioita johon teknologiasta ei ole ihmisen korvaajaksi. Ihmisen kädet pystyvät ihmeisiin!

– Tulevaisuuden asumispalvelut ja hoiva tarvitsevat investointeja ja teknologiaa, joilla voimme vapauttaa entisestään aikaa sille tärkeimmälle: kohtaamisille, sanoo Attendon kehitysjohtaja Minna Nissinen.

Teknologia ei myöskään voi täysin korvata ammattitaitoista henkilökuntaa, joka osaa tehdä kokonaisvaltaisia arvioita ikäihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Jokainen ikäihminen on yksilö, ja hoivan tulee aina perustua henkilökohtaiseen arvioon ja hoitosuunnitelmaan, ei pelkästään dataan tai algoritmeihin.

Teknologian tulevaisuus hoivapalveluissa

Suomessa, kuten monessa muussa maassa, väestö ikääntyy nopeasti, mikä lisää hoivan tarvetta tulevaisuudessa. Teknologia voi auttaa vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään, mutta samalla on välttämätöntä panostaa hoitajien koulutukseen ja resursseihin. Tulevaisuuden hoiva tulee olemaan yhdistelmä inhimillistä hoitoa ja teknologista tukea – mutta teknologia ei koskaan voi korvata ihmisen luomaa turvallisuuden tunnetta tai aitoa välittämistä.

Me Attendolla pilotoimme ja testaamme jatkuvasti erilaisia teknologisia ratkaisuja, joiden tarkoituksena on rakentaa sujuvampaa arkea ja pystymme myös vastaamaan paremmin tulevaisuuden hoivan tarpeeseen. Investoimalla älykkäisiin teknologioihin hoiva-alalla voimme vapauttaa hoitajien aikaa keskittyä siihen, mikä on olennaisinta: ihmisten kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa varmistamiseen. Tällöin teknologia toimii parhaimmillaan hoidon laadun parantajana ja auttaa vastaamaan yhä kasvaviin hoivan tarpeisiin, ilman että inhimillinen ulottuvuus kärsii.