Aistien hyödyntäminen fysioterapiassa

Ihmisellä on viisi perusaistia: Haju- ja makuaisti, tuntoaisti, kuuloaisti ja näköaisti. Lisäksi liikkeeseen ja sen laatuun liittyviä aisteja on kaksi: liikeaisti ja vestibulaariaisti eli tasapainoaisti. Aisteja hyödynnetään fysioterapiassa toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta sekä vireystilan nostattamisella tai rauhoittamisella. Alla käyn läpi aisteja ja niiden hyödyntämistä fysioterapiassa.  

Kuuloaistia voidaan hyödyntää kuntoutuksessa musiikin rytmeillä. Musiikki aktivoi aivojen eri osia mikä edistää kognitiivisia toimintoja ja tekee kuntoutuksestakin miellyttävämpää. Musiikilla on myös rauhoittava vaikutus vireystilan näkökulmasta. Rauhoittavan musiikin hyödyntäminen säännöllisesti rentoutuksessa voi jo itsessään aktivoida parasympaattista hermostoa, ja tätä kautta auttaa laskemaan vireystilaa.  

Näköaistia voidaan hyödyntää tarkkaavaisuuden edistämiseksi ja silmä-käsikoordinaation harjoittamiseksi. Esimerkiksi yläviistoon katsomalla ja koskemalla eri värejä seinällä tai etsimällä ympäristöstä tiettyjä asioita, näköhermoa, jolla vireystilalle nostattava vaikutus. Vastaavasti alaviistoon katsominen tai silmät kiinni oleminen rauhoittaa hermostoa.  

Hajuaistia voidaan hyödyntää vireystilan säätelyssä, esimerkiksi rentoutusharjoitteissa. Sitrus ja raikkaat tuoksut aktivoivat vireystilaa ja kamomilla, tuoksukynttilät tms. rauhoittavat hermostoa. Tuoksut ovat ihmisille yksilökohtaisia kokemuksia eri hajuherkkyyksien vuoksi. Hajut usein yhdistetään muistoihin, jotka aktivoivat emotionaalista puolta aivoistamme.  

Liikeaistia hyödynnämme päivittäin asennon vaihtamisessa istuen ja liikkeessä. Nivelet ja lihakset välittävät jatkuvasti informaatiota aivoille, jonka seurauksena syntyy mikroliikettä asennon muuttamiseksi. Ikääntyessä liikeaisti heikkenee, jonka seurauksena kehonhahmotus voi laskea. Tämän takia asentohoito ja nivelien aktiivisen ja passiivisen liikkeen ylläpitäminen sekä edistäminen on erityisen tärkeää kuntoutuksessa. Tuntoaisti on vahvasti yhteydessä liikeaistiin esimerkiksi asentohoidon merkityksessä. Kehon ääriosien ja asennon hahmottaminen voi alentua ikääntyessä tai myös mielenterveyspuolella. Kuntoutuksen näkökulmasta eri välineiden käyttö kehon ääriosien läpikäymiseen edistää kehotietoisuutta sekä tuntoaistia (terävä, pehmeä, kova, kylmä/kuuma hyödyntäminen). Myös kosketus esimerkiksi kehon taputtelulla on sekä vireystilaa nostava, että rauhoittava vaikutus.  

Tasapainoaistimme sijaitsee sisäkorvassa, mikä säätelee nimensä mukaisesti tasapainoa kehontilan ja liikkeen perusteella. Kuntoutuksessa tasapainoaistia voidaan harjoittaa eri alustoja hyödyntäen ja aistien “poisotolla” eli esimerkiksi silmät kiinni seisominen. Lisäksi pään kääntäminen puolelta toiselle on hyvä menetelmä tasapainon edistämisenä, koska se häiritsee tasapainoelimen toimintaa. Green care-menetelmää mukaillen eri maastojen hyödyntäminen fysioterapiassa edistää tasapainoelimen toimintaa sekä vahvistaa muidenkin aistien käyttöä.  

Yhteenvetona voisin sanoa, että aistien hyödyntäminen on tärkeää kuntoutuksessa aivoterveyden näkökulmasta ja vireystilan säätelyn huomioimisessa. Muistojen luominen aistien kautta ja näiden kokemuksellinen oppiminen turvallisessa ympäristössä voi vahvistaa yksilön voimavaroja ja tuottaa onnellisuutta elämään.  

Lähteet: 

Eri aistikanavien käyttö muistisairaan hoidossa. Sirpa Heinonen. 2021. Eri aistikanavien käyttö muistisairaiden fysioterapiassa 

Ihmisen seitsemän aistia 

Keski-Suomen hyvinvointialue. Aistiterveys. Aistiterveys | Keski-Suomen hyvinvointialue 

Psykofyysisen fysioterapia täydennyskoulutuksen materiaalit