Hengitysfysioterapia

Hengitysfysioterapia on osa fysioterapiaa, joka sisältää erilaisia menetelmiä hengitystoimintojen parantamiseksi. Tavoitteet laaditaan yksilöllisesti, ja erityisesti lihastautia sairastavilla pyritään säilyttämään hengitystoiminnot mahdollisimman hyvinä mahdollisimman pitkään.

Hyvän ja helpon hengityksen tukemiseksi fysioterapiassa keinoina voidaan käyttää:

· asentohoito

· liikkuvuuden ylläpitäminen, jäykkyyden ja lihaskireyksien ehkäisy

· keuhkotuuletuksen tehostaminen (hengityspaljeharjoittelu)

· limaisuuden ehkäisy ja hallinta

Asentohoidolla halutaan varmistaa hyvä istuma-asento, jolloin keuhkoilla on tilaa laajentua. Äkillistä hengenahdistusta voi helpottaa mm. ajurin asennolla tai huuliraosta uloshengityksellä. Keuhkojen tyhjennysasentoja voi kokeilla, mikäli limaa ei irtoamaan keuhkoputkista muilla tavoilla. Tyhjennysasennoissa hyödynnetään painovoimaa, jonka avulla lima valuu pienemmistä keuhkoputkista isompiin. Tällöin limaa on helpompi yskiä ulos.

Hengityspalje on laite, jonka avulla ilmaa viedään tehostetusti keuhkoihin, kun henkilö hengittää sisään. Laite voi auttaa tehostamaan yskimistä tai hönkimistä, rentouttamaan hengityslihaksia, ehkäisemään ja hoitamaan atelektaaseja (keuhkon kasaanpainuminen). Yleensä laitteen harjoittelu aloitetaan ammattilaisen ohjauksessa.

Liikkuvuusharjoittelu painottuu olkanivelille, hartiaseudulle, rintakehälle ja rangalle. Liikkeen tavoitteena on tehostaa keuhkojen liikettä ja samalla voi auttaa liikuttamaan eritteitä hengitysteissä ja keuhkoissa. Harjoittelussa hyödynnetään toistuvaa liikettä ja venytyksiä.

Liikkuminen tehostaa hengitystä, sillä liikkuessa hapentarve kasvaa ja hengitys tehostuu. Hengästyminen parantaa rintakehän liikkuvuutta ja hengityslihasten toimintaa sekä auttaa irrottamaan limaa. Hengästyttävistä liikuntamuodoista hyviä ovat reipas kävely, pyöräily, vesiliikunta, pallopelit ja tanssi. Varsinkin vesiliikunnan etuna on vedenpaine, jonka vuoksi sisäänhengityslihakset joutuvat työskentelemään tehokkaammin. Uloshengittäminen vedessä on kevyempää, sillä sen paine helpottaa keuhkoja tyhjenemään. Myös joogalajit ja pilates ovat toimivia, koska niissä hengitystä huomioidaan tietoisesti ja liikettä tehdään hengityksen tahtiin.

Lähteet: Lihastautiliitto. Hengitysfysioterapia. https://lihastautiliitto.fi/tietoa-ja-tukea/fysioterapia-3/hengitysfysioterapia-2/. Viitattu 2.4.2025.

Terveyskylä.fi. Opas hengityksen harjoitteluun. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/opas-hengityksen-harjoitteluun. Viitattu 2.4.2025.