Musiikin vaikutukset muistisairaiden kuntoutuksessa

Aivotutkimus on osoittanut muusiikilla olevan merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia tukevia vaikutuksia ihmisen elämän aikana. Se voi täydentää hoitoa ja kuntoutusta monissa sairauksissa. Musiikki voi tuoda esiin muistoja ja tuoda ihmisiä yhteen. 

Musiikin on todettu lieventävän psykologisia stressitekijöitä, kuten ahdistusta ja masennusta. Alzheimer-potilailla musiikin kuuntelu parantaa kognitiivisia toimintoja, mieliala kohenee ja neuropsykiatriset oireet vähentyvät 70 sattunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen mukaan. Aktiivisen musiikkiharrastuksen on osoitettu hidastavan kognition heikentymistä vanhuudessa 50 vuoden seurannan mukaan. (Soinila 2024.) 

Laulaminen dementiapotilaiden hoidossa paransi lyhytkestoista muistia ja työmuistia sekä lisäsi emotionaalista hyvinvointia Suomalaisen tutkimuksen mukaan. Koettu elämänlaatu parani musiikin kuuntelun myötä. Sekavuus ja tarkkaavuuden kohdistaminen ovat usein haastavia muistisairaille potilaille. Musiikki suuntaa muistisairaan tarkkavuuden muualle, mikä saattaa vähentää ahdistuneisuutta, kiihtymistä ja käyttäytymishäiriöitä. Musiikki, joka herättää mielekkäitä muistoja, aktivoi parasympaattista hermostoa rauhoittavan vaikutuksen myötä. Jotkut musiikkilajit saattavat kuitenkin aihuettaa vastakkaisen reaktion muistisairaille. (Sihvonen 2014.) 

Tutkimustulokset osoittavat, että musiikilla on positiivinen vaikutus ikääntyneiden elämänlaatuun. Erityisesti isänmaalliset ja hengelliset laulut ovat monille ikääntyneille merkityksellisiä. Lapsuuden ja nuoruusaikojen laulut voivat tuoda muistoja mieleen ja tuottaa ikääntyneissä mielihyvää. (Alho 2024.) 

Fysioterapiassa musiikin hyödyntäminen yhteisissä jumpissa tai yksilöterapiassa voi auttaa muistisairaan keskittymiseen. Keskusteluaiheita voi syntyä herkemmin musiikin myötä ja vanhoja laulajia saatetaan muistaa. Musiikki siis sopii muistisairauksien kuntoutusmenetelmäksi sen hyvinvointia ja terveyttä lisäävillä vaikutuksilla (Soinila 2024). 

Lähteet 

Alho M. 2024 Musiikin merkitys ikääntyneiden elämänlaadun edistäjänä. Kandidaatintutkielma. Viitattu 23.2.2026 https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/50906/nbnfioulu-202406244874.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Sihvonen, A-J., Leo, V., Särkämö, T., & Soinila S. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Viitattu 23.2.2026  https://www.duodecimlehti.fi/duo11845 

Soinila, S., & Peltomaa, M. 2024. Miksi musiikki on ihmiselle hyväksi? Lääkärilehti. Viitattu 23.6.2026 https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/miksi-musiikki-on-ihmiselle-hyvaksi/