Opiskelijan arkea Attendon terapiapalveluilla Jyväskylässä

Tervetuloa lukemaan fysioterapeuttiopiskelija Ruusun kokemuksia harjoittelusta Attendo Terapia Jyväskylässä!

Olen Ruusu ja suoritan ensimmäistä harjoitteluani täällä Jyväskylän Attendolla. Opiskelen toista vuotta fysioterapeutiksi. Olen päässyt toimimaan kiertävänä fysioterapeuttina eri Attendon yksiköissä. Kerron seuraavaksi harjoittelustani täällä.

Kun aloitin harjoitteluni Attendolla, en osannut odottaa kuinka monipuoliseksi ja opettavaiseksi jakso muodostuisi. Olen päässyt työskentelemään kiertävänä fysioterapeuttina, mikä on tarjonnut upean mahdollisuuden tutustua eri yksiköihin, erilaisiin asiakkaisiin ja monipuolisiin työtehtäviin. Asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti iäkkäitä hoivakotiasukkaita, joilla on usein muistisairautta, heikentynyttä toimintakykyä, kuulo- ja näköhaasteita, Parkinsonin tauti, muita neurologisia sairauksia tai esimerkiksi aivotapahtuma, jonka seurauksena toispuolihalvausta tai afasiaa. Tämä asiakaskunta on antanut valtavasti käytännönkokemusta ja ymmärrystä siitä, kuinka tärkeää on kokonaisvaltainen, lempeäkohtaaminen jokaisen yksilön kohdalla.

 

Monipuolista yksilöfysioterapiaa asiakkaiden tavoitteiden mukaan

Harjoittelujakson antoisimpia puolia on ollut mahdollisuus toteuttaa yksilöfysioterapiaa asiakkaiden omien tavoitteidenpohjalta. Olen saanut suunnitella ja ohjata kuntoutuskäyntejä hyvin itsenäisesti, mutta aina ohjaavan fysioterapeuttini tukemana. On ollut kiva saada vastuuta ja huomata, että minuun luotetaan. Koen, että se on myös erityisen tärkeää oppimisen kannalta sekä ammatti-identiteetin muovaamisessa.

Jokaisella asiakkaalla on omanlaisensa tilanne ja tavoite yksilöfysioterapiassaan: joskus tavoitteena on alaraajojen vahvistaminen, jotta ylösnouseminen tai kävely onnistuisi mahdollisimman pitkään, toisinaan arjentoimintojen tukeminen. Pienetkin edistysaskeleet ovat tuntuneet merkityksellisiltä. Välillä ikääntyneiden sen hetken kunto ja vointi voi vaihdella vireystilan mukaan. Tämä on opettanut muovaamaan suunniteltua uudenlaiseksi. On ollut kivaa käyttää luovuutta harjoitteiden suunnittelussa. Olen saanut ohjaajiltani valtavasti uusia ideoita omaan työkalupakkiini.

Yksi mieleenpainuva ja samalla yksinkertainen harjoite oli lattialle maalarinteipillä tehty ”tikapuut”, jonka avulla harjoittelimme.

Teippasin lattialle suorakaiteen muotoisen ”tikapuun”, jossa oli useampia välejä askellukselle. Asiakkaan täytyi kulkea tikapuita pitkin eri tavoilla:

· Peruskävely askel kerrallaan: Tavoitteena askelpituuden kasvattaminen ja varma, hallittu eteneminen. Haastetta sai nostamalla askelkorkeutta esimerkiksi kuvitteellisen esteen yli astuessa.

· Sivuttaiskävely: Haastoi erityisesti sivuttaistasapainoa ja kehonhallintaa. Tarkoituksena ylläpitää arjen liikkumista,

monesti otamme ahtaaseen paikkaan esimerkiksi pöydän ja tuolin väliin liikkuessa sivuaskelia. Hyväkuntoisille nuorille ehkä itsestäänselvyys, mutta ikääntyneille ei.

· Sivulle-taakse-sivulle-eteen-kuvio: Rytmin ja suunnanvaihdon vuoksi haastettiin tasapainoa ja tämä aktivoi muistia sekä kognitiota.

 

Arkea yksiköiden sisällä: fysioterapeutin rooli osana talon toimintaa

Kiertävä työote on tuonut mukanaan paljon vaihtelua, ja yksiköiden sisäiset päivät ovat avanneet hienosti sitä, millainen merkitys fysioterapeutilla on hoivakodin arjessa. Teemme paljon toimintakyvyn arviointia, ohjaamme talon muulle henkilöstölle ergonomisempia työasentoja esimerkiksi potilassiirtoihin ja autamme pienissä arjen tilanteissa, joissa he kaipaavat meidän apuamme.

Osana työtämme ovat myös apuvälinearvioinnit: mietimme asiakkaan tarpeisiin sopivat ratkaisut, haemme apuvälineitä lainaamosta ja palautamme niitä tarvittaessa. Apuvälineet voivat olla esimerkiksi rollaattori, pyörätuoli tai liukueste. Sellaisia, jotka lisäävät asiakkaan turvallisuutta ja itsenäisyyttä arjessa. Talon päiviin sisältyy yleensä fysioterapeutin pitämä tuolijumppa.

Ryhmätoiminta on ollut iso osa harjoittelukokemustani. Tuolijumpassa huomioimme aina biopsykososiaalisen kokonaisuuden: annamme aikaa jutustelulle, rohkaisulle ja kohtaamiselle, ja vasta sen jälkeen liikumme monipuolisesti jokaisen toimintakyvyn puitteissa. Muistisairaille asiakkaille olemme yhdistäneet liikkeisiin myös ”aivojumppaa”, kuten muistitehtäviä ja rytmiharjoituksia. Näiden hetkien ilo ja ryhmän yhteinen nauru ovat olleet harjoitteluni kohokohtia.

 

Allasterapiaa toimintakykyisille asiakkaille

Pääsin seuraamaan sekä ohjaamaan allasterapiaa, joka oli todella mielenkiintoista. Ryhmässä oli asiakkaina mm. sotainvalideja, joilla oli vielä suhteellisen hyvä toimintakyky. Taustalla oli kuitenkin esimerkiksi nivelrikkoa, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia ja muita tuki- ja liikuntaelinongelmia. Iäkkäin osallistuja ryhmässä oli 99- vuotias. Vedessä liikkuminen tarjosi heille mahdollisuuden harjoitella turvallisesti, kevyemmin ja kivuttomammin. Oli hienoa nähdä, kuinka vesi mahdollisti sellaisia liikeratoja ja suorituksia, jotka maan kamaralla olisivat olleet huomattavasti haastavampia. Ohjaava fysioterapeutti kertoi harjoitteiden yhteydessä, miksi kyseistä harjoitetta tehdään. Oli mielenkiintoista kuulla, miten vedessä tehtävät harjoitteet voivat vaikuttaa arjen toimintakykyyn ja sen ylläpitämiseen hyvänä.

Pääsin itsekin suunnittelemaan ja ohjaamaan tätä samaa ryhmää. Allasjumppa piti sisällään lämmittely osuuden ja sen jälkeen ohjasin muutaman harjoitteen, jotka nostattivat sykettä. Itse lihas- ja voimaosuuden ohjasin kiertoharjoitteluna hymynaamoja käyttäen. Liikkeet vahvistivat ylä- ja alaraajojen sekä keskivartalon lihaksia. Ohjaaminen oli minusta kivaa ja todella antoisaa. Oli kiva saada ohjaamisen jälkeen palautetta ryhmältä sekä allasjumppaa ohjaavalta fysioterapeutilta.

Oppimista, tukea ja kasvua

Attendolla harjoittelijana oleminen on ollut sekä turvallista että innostavaa. Olen saanut kannustusta, mahdollisuuden kehittyä ja ennen kaikkea realistisen kuvan siitä, mitä fysioterapeutin työ hoivakodeissa on. Harjoittelun aikana olen kasvanut ammatillisesti ja saanut varmuutta siihen, että olen oikealla alalla. Mielestäni jokaisen fysioterapeutiksi opiskelevan, pitäisi kokea tämä, jotta tulee ymmärrys siitä millaiseksi ihmisen toimintakyky ikääntyessä voi mennä. Tämän takia ohjaamme ihmisiä liikkumaan. Liike on lääke vai miten se meni. 

 

Kirjoittanut, Ft-opiskelija Ruusu