Mitä on epäspesifi alaselkäkipu?

Mikä epäspesifi alaselkä kipu on?

Epäspesifi alaselkäkipu määritellään alaselän kivuksi, joka ei johdu tunnistettavasta erityisestä patologiasta esim. infektiosta, kasvaimesta, osteoporoosista, lannerangan murtumasta tai rakenteellisesta epämuodostumasta. Epäspesifinen alaselkäkipu luokitellaan yleensä kolmeen alatyyppiin: akuuttiin, subakuuttiin ja krooniseen alaselkäkipuun. Tämä jako perustuu selkäkivun kestoon. Akuutti alaselkäkipu on jakso, jossa alaselkäkipu kestää alle 6 viikkoa, subakuutti alaselkäkipu 6–12 viikkoa ja krooninen alaselkäkipu 12 viikkoa tai kauemmin.

Lanneranka koostuu viidestä lannenikamasta (L1-L5). Ne ovat selkärangan suurimmat nikamat koska niiden täytyy kannatella kehon suurinta painoa painovoimaa vastaan ​​verrattuna rintakehään tai kaularankaan. Jokainen lannenikama koostuu nikamarungosta, nikamakaaresta, okahaarakkeesta, poikkihaarakkeista ja fasettinivelistä.

Ennen kuin aloitetaan alaselkäkivun syyn tutkimista, on tärkeää ymmärtää lannerangan liikesegmentti, jonka toimintojen ja rakenteiden sisällä epäspesifit selkäkivut ilmenevät. Liikesegmentti koostuu kahdesta vierekkäisestä nikamasta ja niiden välissä olevasta välilevystä. Vierekkäisiin nikamiin kiinnittyvät nivelsiteet, lihakset sekä fasettinivelet kuuluvat myös liikesegmenttiin.

Liikesegmentti on jaettu toiminnoiltaan kolmeen osaan sijainnin mukaan: 

-Lannerangan nikamien etuosa koostuu lannerangan rungosta, välilevystä sekä myös nivelsiteistä. Tämän osion tehtävä on tukea suurinta osaa kehon painosta painovoimaa vastaan ​​ja myös toimia iskunvaimentimena. Nivelsiteillä on erityisen tärkeä rooli raskaiden liikkeiden vastustamisessa. 

-Keskimmäinen nikamien osio koostuu nikama-aukosta. Tämän osion tehtäviin kuuluu selkäytimen suojaus.  

-Takimmainen lannerangan nikamien osio koostuu nikamakaaresta, okahaarakkeesta, poikkihaarakkeista ja fasettinivelistä. Näiden rakenteiden tehtävä on suojata kierto- ja ääriliikkeissä.

Kaiken kaikkiaan lannerangassa on neljä mahdollista liikesuuntaa, joita ovat lannerangan koukistus, ojennus, sivutaivutukset ja kierrot.

Nyt kun hallussamme on kliinisesti merkittävät anatomiset taustat epäspesifin alaselkäkivun ymmärtämiseksi, niin voimme jatkaa siihen, kuinka kyseistä selkäkipua tutkitaan. Tutkintaosuudessa keskitytään nimenomaan juuri fysioterapeutin osuuteen.

Miten epäspesifia alaselkäkipua sitten tutkitaan?

Fysioterapia-arvioinnin/tutkimisen tavoitteena on tunnistaa vaurioita, jotka ovat saattaneet vaikuttaa kivun puhkeamiseen tai löytää tekijöitä arjesta, jotka lisäävät kivun kehittymisen todennäköisyyttä.

Näihin tekijöihin kuuluu biologiset tekijät (esim. heikkous, jäykkyys), psykologiset tekijät (esim. masennus, liikkeen tai katastrofien pelko) ja sosiaaliset tekijät (esim. työympäristö). Arvioinnissa ei keskitytä tunnistamaan anatomisia rakenteita (esim. välilevy) kivun lähteenä, koska alkuperäinen kivun lähde voi olla jossain aivan muualla kuin selässä, esimerkiksi polvessa.

Aiemmat tutkimukset ja kansainväliset ohjeet viittaavat siihen, että epäspesifin selkäkivun tehokkaan kuntoutuksen kannalta ei ole mahdollista tai tarpeellista tunnistaa kivun tarkkaa lähdettä pehmytkudoksien osalta. Epäspesifien selkäkipujen tutkiminen on tästä syystä hyvinkin haastavaa, koska kivun aiheuttajat ovat usein hyvin moniulotteisia. Hyvänä esimerkkinä kivun diagnosoimisen haastavuuteen on lanneselän hallinnan pettäminen liikekontrollinhäiriön omaavilla henkilöillä ja esimerkiksi tästä johtuva epäspesifi alaselän kipu. Tällaisessa tapauksessa tarkan kivun etsimisen sijaan on keskityttävä isommalla skaalalla liikkeen hallintaan. 

Mitä tapahtuu tutkimisen jälkeen? 

Fysioterapeutin arvion ja tutkimisen jälkeen laaditaan yhdessä kuntoutujan kanssa mieleinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus sisältää yleisemmin liikeharjoittelua ja/tai manuaalista käsittelyä.

Liikeharjoitusohjelmat voivat sisältää esimerkiksi aerobistaharjoittelua, lihasten vahvistamista, asennon hallintaa ja venyttelyä. 
Akuutissa vaiheessa kannattaa käyttää useiden toistojen sarjoja keskivartalon harjoittelussa. Puolestaan subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa kannattaa hyödyntää koordinaatio- ja kestävyysharjoitteita sekä lihasvoimaharjoitteita.

Epäspesifin alaselkäkivun yhteydessä manuaalinen käsittely voi tarkoittaa selkärangan manipulaatiota, joka on pienellä amplitudilla tehtyä nopeaa liikettä nikamien liikelaajuuksien rajalla ja, joka myös vie nikamien nivelet passiivisen liikelaajuuden ulkopuolelle. Toisaalta manuaalisella käsittelyllä tarkoitetaan myös selkärangan mobilisaatiota, joka on puolestaan nikamien nivelliikettä normaalilla liikelaajuudella. Selkärangan mobilisaatioksi lasketaan myös hieronta ja muut pehmytkudoskäsittelyt.  
Manuaalista käsittelyä käytetään epäspesifin alaselkäkivun yhteydessä lyhytaikaisen hyödyn saamiseksi, etenkin kivun lievityksessä. Se on koettu hyödylliseksi etenkin silloin, kun se yhdistetään liikeharjoittelun kanssa.

Semmoinen pieni infopläjäys. Paljon oli asiaa ja paljon kyseisestä aiheesta voisi vielä kertoakin. Tätä voisi kutsua pintaraapaisuksi. Aiheeseen pystyy halutessaan tutustumaan lisää tekstin lähteistä. 

Mukavaa syksyn alkua!

Balagué, F. Mannion, F. Pellise, F. Cedraschi, C. Non-specific low back pain. 2011. The Lancet https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(11)60610-7/fulltext

Burton, A. Tillotson, K. Main, C. Hollis, S. Psychosocial predictors of outcome in acute and subchronic low back trouble. Spine. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/7604349/

Delitto, A. George, S. Dillen, L. Whitman, J. Sowa, G. Shekelle, P. Denninger, T. Godges, J. Low Back Pain: Clinical Practice Guidelines Linked to the International Classification of Functioning, Disability, and Health from the Orthopaedic Section of the American Physical Therapy Association. 2012. Journal of Orthopaedic and Sports Physical Therapy. https://www.jospt.org/doi/10.2519/jospt.2012.42.4.A1?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed

Fortin, M. Luciana, G. Multifidus and paraspinal muscle group cross-sectional areas of patients with low back pain and control patients: a systematic review with a focus on blinding. 2013. Physical therapy. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3704232/

Hancock, M. Maher, C. Latimer, J. Spindler, M. McAuley, J. Laslett, M. Bogduk, N. Systematic review of tests to identify the disc, SIJ or facet joint as the source of low back pain. 2007. Eur Spine J https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2078309/

Koes, B. Van Tulder, M. Lin, C-W. Macedo, L. McAuley, J. Maher, C. An updated overview of clinical guidelines for the management of non-specific low back pain in primary care. 2010. Eur Spine J. https://link.springer.com/article/10.1007/s00586-010-1502-y