Lääkkeetöntä apua päivittäisiin toimintoihin muistisairaan kanssa

1.2.2024
Kirjoittaja työskentelee fysioterapeuttina palvelukodissa ja tapaa paljon muistisairaita asukkaita ja heidän hoitajiaan. Asukkaiden muistisairaudet antavat oman haasteensa kuntouttavan hoitotyön ohjaamiselle ja toteuttamiselle palvelukodin arjessa. Kun kuulin kansallisesta hoitosuosituksesta lääkkeettömien menetelmien vaikutus muistisairautta sairastavan päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen, kiinnostuin aiheesta heti, ja halusin paneutua siihen tarkemmin. Tässä lyhykäinen koonti aiheesta, jos haluat lukea enemmän, on lopussa vielä linkki sivustolle, jossa aihetta käsitellään tarkemmin.

Jaa

Läsnä oleminen ja muistisairaan ohjaaminen saattavat tukea hänen kykyään suoriutua itsenäisesti paremmin kuin että toiminnoissa avustettaisiin ja ne tehtäisiin hänen puolestaan. Avuksi ovat myös

  • muistisairaan elämänhistorian tunteminen, jotta osaat motivoida häntä ja huomioida hänen kiinnostuksensa
  • lyhyiden ja selkeiden ohjeiden antaminen
  • tarvittaessa myös huumorin hyödyntäminen

 

Päivittäisten toimintojen harjoittelusta yhdessä muistisairaan kanssa voi olla apua päivittäistoiminnoista suoriutumista. Sen lisäksi, että muistisairasta ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen suoriutumiseen päivittäistoiminnoissa, kannattaa niitä harjoitella yhdessä muistisairaan kanssa. Päivittäistoimintojen harjoittelua voidaan toteuttaa arjen eri tilanteissa, esimerkiksi ruokailun yhteydessä tai kuljettaessa paikasta toiseen. Myös näissä harjoittelutilanteissa muistisairasta on hyvä ensisijaisesti ohjata sanallisesti puolesta tekemisen sijaan.

 

Musiikkia kannattaa hyödyntää päivittäisten toimintojen yhteydessä muistisairaiden kanssa. Erityisesti lauletun musiikin kuuleminen saattaa tukea vuorovaikutusta muistisairaan ja häntä avustavan henkilön välillä. Laulaminen ja musiikkiin keskittyminen saattavat muistisairauden edetessä säilyä taitoina muita kommunikaatiokeinoja pidempään. Ennestään tutun sävelmän kuuleminen saattaa auttaa muistisairasta tunnistamaan hänelle ennestään tutun henkilön tai tilanteen myös pitkälle edenneessä muistisairauden vaiheessa.

Musiikkiaktiviteetit muiden aktiviteettien ohella saattavat tukea muistisairaan päivittäistoiminnoista suoriutumista. Erityisesti elävän musiikin kuuntelu saattaa tukea muistisairaan osallistumista päivittäistoimintoihin. Musiikkiaktiviteetit voivat sisältää yhdessä musisointia, musiikin kuuntelua tai musiikkiharjoitteita. Musiikkiharjoitteilla tarkoitetaan vaikeusasteeltaan eteneviä harjoitteita, joiden tarkoituksena on harjoittaa muistia ja huomiokykyä. Esimerkiksi tietyn äänen kuullessa pitää tehdä jokin tietty liike tai erilaiset rytmiharjoitteet. Musiikkiharjoitteita koskevissa tutkimuksessa harjoitteita toteutettiin säännöllisesti kahdesti viikossa.

 

Aktiviteettien yhdistelmät esim. kognitiiviset harjoitteet ja liikunta yhdessä tukevat muistisairaan päivittäistoiminnoista suoriutumista. Kognitiivisia harjoitteita voivat olla muistia, huomiokykyä tai päättelyä vaativat tehtävät esim. tietyn kirjaimen poistaminen tekstistä, muistipelit, ryhmäkeskustelut ja ristisanatehtävät. Liikunta voi koostua kävely-, tasapaino- ja kuntopyöräilyharjoitteista. Hyviä keinoja harjoitteluun ovat tanssi ja tanssiaskelten opettelu tai luontokävely, puutarhanhoito ja kasvien muistelu, musisointi ja luovat harjoitteet esim. piirtäminen. Aktiviteetit voivat olla yksilöllisiä tai ryhmämuotoisia, pitkäjänteisillä ja säännöllisillä harjoitteilla saadaan parhaat tulokset.

 

Liikunta-aktiviteetit itsessäänkin tukevat muistisairaan päivittäistoiminnoista suoriutumista. Mahdollisuus osallistua liikuntaharjoitteisiin on muistisairaalle merkityksellistä ja lisää hänen luottamustaan omiin kykyihinsä. Ryhmän tuki motivoi liikkumaan, mutta ryhmässäkin tulisi huomioida yksilöllisyys harjoitteiden valinnassa. Ryhmän ohjaajan tulee olla perehtynyt osallistujien erityistarpeisiin ja muistisairauden vaikutuksiin heidän vuorovaikutuksessaan. Palelukotiympäristössä sopivia harjoitteita muistisairaille ovat kestävyys-, voima-, tasapaino-, liikkuvuus- ja koordinaatioharjoitteet. Sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, tuolilta ylösnousut, nilkkapainojen hyödyntäminen liikkuessa, pallon käsittely, tuolijumppa sekä näiden yhdistelmät. Harjoittelun tulee olla säännöllistä ja harjoitteita tulee toteuttaa pitkäjänteisesti. Tutkimuksissa liikuntaharjoitteita on tyypillisimmin toteutettu 2–5 kertaa viikossa, ainakin 20–30 minuuttia kerrallaan. Harjoitteita kannattaa vaikeuttaa ja määrää lisätä vähitellen yksilöllisesti arvioiden, mutta jo kohtalaisesti kuormittavien harjoitteiden on todettu tukevan muistisairaan päivittäistoiminnoista suoriutumista.

 

Muistelu yhdistettynä konkreettisiin päivittäistoimintoihin saattaa tukea muistisairaan päivittäistoiminnoista suoriutumista. Hoitotyön arjessa muistelua voidaan toteuttaa vapaamuotoisena henkilökohtaisten muistojen mieleen palauttamisena, jäsenneltynä elämänhistorian muisteluna aikajärjestyksessä tai päivittäisten toimintojen yhteydessä voidaan muistella jonkin tietyn esineen käyttöä tai kuinka tietyssä tilanteessa on aikaisemmin, nuoruudessa toimittu ja mitä välineitä käytetty. Muistelu voi olla kahdenkeskistä tai tapahtua ryhmässä. Tutkimuksissa muistelua toteutettiin säännöllisesti 4–12 viikon ajan yhdestä kahteen kertaan viikossa. Yhden muistelukerran kesto vaihteli tunnista kahteen tuntiin.

 

Asuinympäristö saattaa tukea muistisairaan omatoimista aktiivisuutta päivittäistoiminnoissa. Yhteisten tilojen avoimet pohjaratkaisut ja pienryhmämuotoinen asuminen (6–12 henkilöä) saattavat tukea ympärivuorokautisessa hoidossa olevan muistisairaan päivittäistoiminnoista suoriutumista. Hyötyä on myös, jos muistisairaan huone kalustetaan hänen huonekaluillaan ja esineillä. Muita keinoja:

  • Ruokailutila on yhteydessä keittiöön ja muistisairaalla on mahdollisuus osallistua kotiarkareisiin
  • Tiloista näkee ulos ja muistisairaalla on mahdollisuus kulkea vapaasti ulos pihalle tai puutarhaan hänen turvallisuutensa huomioiden
  • Sisustuksessa hyödynnetään värejä ja kontrasteja esim. ovissa ja astioissa
  • Asuinympäristöön sijoitetaan kuvallisia ohjeita, jotka ohjaavat toimintaa
  • Esineet, laatikot ja ovet nimikoidaan
  • Esteet ja vaaratekijät poistetaan asuinympäristöstä.

Hyvä valaistus muistisairaan asuintiloissa tukee päivän ja yön erottamista toisistaan sekä univalverytmiä. Tutkimuksissa valaistusta pidettiin +/– 1000 luksissa säännöllisesti aamuyhdeksästä iltakuuteen.

Aistihuone voi tarjota erilaisia näkö-, kuulo-, tuoksu-, maku- ja kosketusaistimuksia. Moniaististimulaatiota tarjoavassa aistihuoneessa voidaan hyödyntää esimerkiksi värejä, valoja, musiikkia, makuja, aromeja, lämpöä ja kosketusta. Aistihuoneen vaikutusten arvioidaan perustuvan muun muassa sen ympäristön hahmottamista edistävään vaikutukseen. Tilassa tulee huomioida tilanteen rauhallisuus, levollisuus ja kodikkuus.

 

Hoitohenkilökunnan hyvällä koulutuksella ja tiedolla muistisairauksista on apua muistisairaiden päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa. Hoitotyöntekijöiden koulutuksella ja osaamisen päivittämisellä on merkitystä laadukkaan ja potilasturvallisen hoitotyön toteutumisessa. Hoitotyöntekijöille suunnatun koulutuksen tulisi kattaa monipuolisesti eri muistisairauksiin ja lääkkeettömiin menetelmiin liittyviä aihealueita, kuten käyttäytymisen muutokset, vaikutukset sosiaaliseen kanssakäymiseen, vuorovaikutustilanteisiin ja hoitoon, muistisairaan toimintakyvyn arviointi ja lääkkeettömien menetelmien toteutus. Koulutuksessa on hyvä hyödyntää monipuolisesti erilaisia menetelmiä. Luentojen ohella voidaan hyödyntää esimerkiksi käytännön harjoittelua, roolipelejä, pelejä, hoidon suunnittelutyöpajoja, vertaisryhmäkeskusteluja, ryhmätöitä, kirjallisia ohjeistuksia sekä harjoitustehtäviä. Myös kokeneen henkilökunnan toteuttamasta mentoroinnista ja käytäntöön viedyn menetelmän auditoinnista voi olla hyötyä.

 

Kirjoittanut: Fysioterapeutti Anni-Maria Ahola

Asiasanat: muistisairaus, päivittäiset toimet, lääkkeettömyys, aktiviteetti, palvelukoti

https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/03/hoitosuosituksen-lyhennelma-muistinsairas-2020.pdf