Opinnäytetyö tasapainon mittaamisesta teknologiaa hyödyntäen

Moro! Ennen kuin pääsen itse aiheeseen, olisi hyvä varmasti esitellä itse kirjoittaja. Nimeni on Miro Kautto. Olen 25-vuotias tuore fysioterapeutti Tampereelta. Kouluni olen käynyt LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa, jossa aikaa vierähti 3,5 vuotta. Tällä ajanjaksolla uusien kavereiden ja loistavien muistojen kerryttämisen lisäksi kirjoitin opinnäytetyön liittyen tasapainon mittaamisen. Ajattelin tässä tekstissä kertoa tutkimuksestani enemmän, jonka toteutin yhdessä kahden opiskelukaverini kanssa.

Ainone tasapainomitauslaitteen validiteetti. Mikä se on? ”No se o mun opparin otsikko”- niin kuin allekirjoittanut tämän mainitsisi kotoisella Tampereen murteellaan. Tämän otsikon alla kulkevaa tieteellistä tutkimusta lähden seuraavaksi teille hieman avaamaan.

Kyseessä on siis yhteistyössä Lappeenrannan ammattikorkeakoulun ja Ainone Oy:n kanssa tehty opinnäytetyö, jonka kirjoittajina itseni lisäksi toimi opiskelukaverini Jarkko Lainila sekä Ville Katajasaari. Ainone Oy on yhteistyössä Suunnon kanssa luonut tasapainon mittaamiseen kehitetyn laitteen, joka muistuttaa aivan tavallista sykevyötä (kuva 1). Vyössä on kiinnitettynä sensori, jonka tarkoituksena on mitata huojuntaa tasapainotestien aikana.  Tämän tarkoituksena on mahdollistaa helppokäyttöinen ja tarkka tasapainon mittaaminen myös laboratorioiden ulkopuolella esimerkiksi kuntoutujan kotona. Käyttöön riittää itse sensori ja yhteensopiva älylaite sekä rauhallinen tila, jossa mahtuu tasapainomittauksia suorittamaan.  Tähän päivään asti fysioterapeutti on suorittanut tasapainomittauksia lähinnä sekuntikellon ja terapeutin oman arvion pohjalta, joka luo tilaa mittausvirheille. Teknologian kehittyessä fysioterapeutilla kuitenkin on yhä enemmän apuvälineitä apunaan optimaalisten mittaustulosten saamiseksi.

Kuva 1. 

Siirrytäänpä sitten vielä tarkemmin itse tutkimukseen. Tarkoituksena oli selvittää suomalaisen CE-merkityn laitteen mittausluotettavuutta vertaamalla sitä jo validiksi todettuun HurLabs BT4 voimalevyyn (kuva2). Mittaukset suoritettiin LAB-ammattikorkeakoulun laboratoriotiloissa ja mittaukseen osallistui yhteensä 10 koehenkilöä. Koehenkilöiden iät vaihtelivat 21- ja 28-ikävuoden välillä. Mittausasentoja oli yhteensä seitsemän, joista kaikki oli staattisia tasapainotestejä. Testitilanne toteutettiin siten, että mittaushenkilö nousi Hurlabsin voimalevyn päälle seisomaan ja samalla hänen päälleen oli puettu Ainone- tasapainosensori. Testin alkaessa molemmat mittalaitteet suorittivat mittausta samanaikaisesti ja tämän jälkeen niiden tuloksia verrattiin keskenään. Tulosten yhdenvertaisuutta laskettiin korrelaatiokertoimella, joka osoitti, kuinka samankaltaisia tulokset olivat.

Kuva 2.

No kuinka samankaltaisia ne sitten olivat?

Tutkimuksemme tulos oli lyhykäisyydessään se, että Ainone- tasapainolaite on sitä luotettavampi mitä enemmän huojuntaa esiintyy. Tästä johtopäätöksenä voimme todeta, että laitteen käytössä kannatta huomioida riittävän haastavat mittausasennot, jolloin huojuntaa tulee mahdollisesti enemmän ja laite antaa luotettavampia tuloksia. Tulee huomioida, että tutkimukseen osallistuneet mittaushenkilöt olivat hyväkuntoisia nuori ilman sairauksia. Tällöin huojunnan määrät jäivät pienemmiksi ja laitteen tuloksia voitiin pitää kohtalaisen samankaltaisina verrattavaan laitteeseen.

Mitä tutkimustulokset käytännössä tarkoittaa?

Kuten tutkimustuloksemme osoittivat, laite on sitä luotettavampi mitä enemmän huojuntaa tulee. Tästä syystä laitteen käyttö sopisi erityisesti ikääntyneiden tasapainon mittaamiseen, joilla tasapaino ei ole enää parikymppisten tasolla. Tämän lisäksi laitteen helppokäyttöisyys ja pieni koko mahdollistaa tasapainon mittaamisen lähes missä vain.

Meillä Attendolla tämän tyyppisten laitteiden käyttöä voisi hyödyntää hoivakodeissa sekä asukkaiden, että henkilökunnan mittaamisessa. Tasapainon heikentyminen lisää kaatumisvaaraa ja varsinkin ikääntyessä jo yhden kaatumisen seuraukset voivat olla hyvinkin vakavat.

Tarvitseeko tasapainon mittaamisessa välttämättä näin tarkkoja tuloksia? No välttämättä ei aina, mutta tarkkojen tulosten saaminen ja konkreettinen, numeerinen mittaustulos voi motivoida asiakkaita sitoutumaan kuntoutusprosessiin eri tavalla. Harva sitä lähtee painoakaan pudottamaan ilman tarkkoja alku- ja loppupunnituksia. Teknologiaa apuna käyttäen pystymme ohjaamaan fysioterapian tuloksellisuutta yhä korkeammalle tasolle. Ja mitä teknologian kehittymiseen ja käyttöönottoon tulee, se on vasta alussa.

Koko tieteellinen tutkimus on luettavissa Theseuksesta otsikolla ”Ainone tasapainomittauslaitteen validiteetti”. https://www.theseus.fi/handle/10024/793010