Suuri osa suomalaisista pelkää, etteivät omat tai ikääntyneen läheisen tulot riitä hoivasta maksamiseen. Tämä selviää Attendon tilaamasta kyselystä. 58 % vastaajista pelkäsi läheistensä tulojen riittävyyttä ja 56 % omien tulojensa riittävyyttä.
41 %
läheisestään huolehtivista on joutunut tinkimään omasta kulutuksestaan läheisen palveluiden vuoksi
76 %
suomalaisista pelkää, ettei saa riittäviä hoivapalveluita silloin, kun niitä tarvitsee
35 %
vastaajista säästää varmistaakseen tarvitsemansa palvelut ikääntyessään
Suurin osa suomalaisista ei usko tulojen riittävän hoivasta johtuvien kustannusten maksamiseen
Palveluiden saatavuuteen liittyvä huoli näkyy säästämishalukkuudessa
Tiedon puute palveluista ja niihin pääsemisestä nakertaa luottamusta
Suurin osa pelkää, etteivät omat tai ikääntyvän läheisen tulot riitä hoivasta maksamiseen. Kuitenkin vain noin kolmannes säästää varmistaakseen saavansa tarvitsemat palvelut, läheisten puolesta säästää alle neljäsosa.
”Huoli rahan riittävyydestä heijastaa ihmisten huolta hoivan saatavuudesta. Jo 76 % suomalaisista pelkää, etteivät he saa riittäviä hoivapalveluita silloin, kun niitä tarvitsevat. Säästäminen ei ole tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollista kaikille. Niille, joille se on mahdollista, palveluiden turvaaminen on yhä suurempi syy säästää”, Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist sanoo.
Ikääntyvän läheisen tarpeet vaikuttavat jo nyt monen suomalaisen elämään. Läheisestään huolehtivista vastaajista 41 % on joutunut tinkimään omasta kulutuksestaan läheisen palveluiden vuoksi.
68 %
kokee, että ikääntyvien tarvitsemien palveluiden kustannukset siirtyvät liikaa omaisten vastuulle
47 %
pitää hyväksyttävänä, että ikäihmisille kertynyttä varallisuutta käytetään heidän tarvitsemiensa palveluiden varmistamiseen
Kustannushuolia selittää osaltaan epätietoisuus hyvinvointialueen palveluista ja niiden saatavuudesta. Vain 41 % vastaajista tietää, mitä palveluita omalla asuinalueella on ja miten niihin pääsee. Silti yli kolme neljäsosaa pitää palveluiden saatavuutta asuinalueellaan melko tai erittäin huonona.
”Kokemus palveluiden heikosta saatavuudesta on läsnä yhä useamman suomalaisen arjessa. Melkein kaikilla meistä on lähipiirissä ikääntyneitä läheisiä. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupaus näyttää yhä useammalle epäselvältä ja jopa epäoikeudenmukaiselta. Siksi ikääntymiseen liittyy liian usein pelkoa itsensä tai läheisen puolesta”, Holmqvist toteaa.
Hoivapalveluihin liittyy myös paljon vääriä käsityksiä
”Monen suomalaisen mielessä elää yhä ajatus, että vain varakkaat saavat laadukkaita hoivapalveluita. Suomen suurimpana hoivapalveluiden tuottajan edustajana voin todeta, että ylivoimaisesti suurin osa asukkaista tulee palveluihin hyvinvointialueen ohjauksen kautta. Hyvin toimeentuleva ja vähävarainen ikäihminen istuvat usein saman aamupuuron ääressä suomalaisessa hoivakodissa”, Holmqvist sanoo.
Attendo teetti keväällä 2026 kansallisen kyselytutkimuksen. Sen toteutti nSight Oy. Aineisto kerättiin 27.2.–4.3.2026 verkkopaneelilla. Kysely kohdistettiin 25 vuotta täyttäneille suomalaisille ilman yläikärajaa. Vastaajia on yhteensä 2 008.
Aineisto painotettiin kansallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Vastaajat jakautuivat sukupuolen mukaan tasan: naisia 49 %, miehiä 51 %. Ikäjakauma kattaa kaikki aikuisikäluokat. Suurin ryhmä on yli 64-vuotiaat (32 %). Vastaajia on kaikilta suuralueilta, Helsinki-Uusimaalta (31 %) Pohjois-Suomeen (12 %).
Noin puolet vastaajista on työelämässä. Eläkeläisiä on 38 %. Tulotaso vaihtelee alle 20 000 eurosta yli 100 000 euron vuosituloihin. Sote-alalla työskentelee 15 % vastaajista. Lähes yhtä moni, 14 %, toimii omaishoitajana joko korvauksetta tai korvausta vastaan.
Haluatko kysyä lisää hoivakyselystä? Ota yhteyttä Siljaan:
Silja Silvasti, yhteiskuntasuhdepäällikkö
p. 041 5152233
Suomalaiset työssäkäyvät käyttävät läheistensä hoivaan 826 000 työtuntia – joka viikko. Asukkaidemme läheiset kertovat meille arjessa saman tarinan yhä uudelleen: palveluita on vaikea saada, jonot ovat pitkiä ja epävarmuus – erityisesti muistisairaan läheisen asuessa kotona – kuluttaa kaikkia.
Matka hoivaan on liian pitkä, ja kotona sinnittely kuormittaa sekä ikäihmistä että hänen omaisiaan. Me näemme tämän Attendo-kodeissamme päivittäin. Siksi halusimme selvittää, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse.
Joka
neljäs
työssäkäyvä suomalainen huolehtii ikääntyvistä läheisistään säännöllisesti
826 000
tuntia käytetään Suomessa läheisten hoivaan työajalla viikossa
77 %
suomalaisista kokee, että julkinen keskustelu aliarvioi ajan, joka kuluu ikääntyvien läheisten asioiden hoitamiseen
Viidesosa (19 %) suomalaisista huolehtii tällä hetkellä ikääntyvistä läheisistään säännöllisesti. Kolmasosa uskoo tämän tulevan ajankohtaiseksi lähivuosina.
Työssäkäyvistä suomalaisista, jotka huolehtivat ikääntyvistä läheisistään, 41 % kantaa vastuun kokonaan tai pääosin yksin.
Lähes jokainen (99 %) työelämässä olevista läheisistä huolehtivista auttaa läheisiään myös vapaa-ajallaan. Noin puolet käyttää tähän vähintään kolme tuntia viikossa. Kolme viidestä (59 %) kokee hoivavastuun vieneen merkittävästi vapaa-aikaansa, ja 56 % tuntee kantavansa liian suurta taakkaa.
Tällä viikolla suomalaiset jättävät työtehtävänsä hetkeksi ja soittavat lääkäriin, järjestelevät kotiapua tai saattavat vanhempansa lääkärin vastaanotolle. Suomalaiset käyttävät tähän karkeasti laskettuna 826 000 tuntia työaikaa. Se vastaa 110 000 työpäivää – siis 25 000 ihmisen vuosityöpanosta.
81 % läheisiään hoitavista työntekijöistä on hoitanut asioita myös työajalla. Heistä 62 % korvaa ajan tekemällä töitä vapaa-ajalla – mutta 23 % kertoo työtehtävien yksinkertaisesti jäävän tekemättä.
Vaikutus on konkreettinen: 64 % kokee työn ja hoivan yhdistämisen uuvuttavaksi, 61 % vaikeaksi. Yli puolet (57 %) kokee hoivan heikentäneen työkykyään.
71 %
ei voisi auttaa yhtä paljon ilman etätyötä
62 %
on siirtynyt osa-aikatyöhön hoivavastuun vuoksi
Etätyömahdollisuus on monelle hoivavastuussa olevalle välttämätön. 71 % niistä, joilla etätyömahdollisuus on, arvioi ettei voisi auttaa läheisiään yhtä paljon ilman sitä. Läheisiään hoitavista osa-aikatyössä olevista 62 % on siirtynyt osa-aikaisiin tehtäviin nimenomaan hoivavastuun vuoksi.
Asioiden hoitaminen ei ole pelkkää läsnäoloa. Yleisimpiä tehtäviä ovat tiedon etsiminen ja asioiden selvittäminen (61 %), taloudellisten asioiden hoitaminen (57 %), arjen käytännön järjestelyt (56 %) ja lääkärikäynneille saattaminen (55 %). Lisäksi koordinoidaan palveluita, hoidetaan viranomaisyhteyksiä ja varataan aikoja – usein kesken työpäivän.
77 %
suomalaisista kokee, että julkinen keskustelu aliarvioi ikääntyvien läheishoivaan kuluvaa aikaa
77 % kaikista suomalaisista kokee, että julkisessa keskustelussa aliarvioidaan ikääntyvien läheisten asioiden hoitamiseen kuluva aika. Näkemys on jaettu yli puoluerajojen – luku vaihtelee vain välillä 66–85 % puolueesta riippumatta.
Puolet työelämässä olevista arvioi lisäksi, että he tulevat tulevaisuudessa käyttämään työaikaa läheistensä hoivaan. Nuorimmilla (25–34-vuotiaat) luku nousee 57 %:iin.
Näin luku työtunneista on laskettu
Tutkimukseen vastasi 2 008 yli 25-vuotiasta suomalaista, ja otos edustaa väestöä kyseisessä ikäryhmässä. Tilastokeskuksen mukaan tähän ryhmään kuuluu 3 842 802 suomalaista.
Vastaajista 10,1 % kertoi hoitavansa ikääntyvien läheistensä asioita myös työajalla. Väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 388 500 ihmistä.
Jokainen heistä arvioi, kuinka monta tuntia viikossa tähän kuluu. Vastausvaihtoehdot olivat: alle tunti, 1–2 tuntia, 3–5 tuntia, yli 5 tuntia tai harvemmin kuin viikoittain. Kullekin vaihtoehdolle annettiin tuntikeskiarvo, ja luku kerrottiin sitä vastaavalla väestömäärällä.
Laskelman tulos: suomalaiset käyttävät viikoittain arviolta 826 000 tuntia työaikaa ikääntyvien läheistensä asioiden hoitamiseen.
Huom. Laskelma perustuu tutkimusvastauksiin. Luku poikkeaa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoista, koska Tilastokeskus laskee mukaan kaikki 15–74-vuotiaat ja esimerkiksi vanhempainvapaalla olevat.
Haluatko kysyä lisää hoivakyselystä? Ota yhteyttä Siljaan:
Silja Silvasti, yhteiskuntasuhdepäällikkö
p. 041 5152233