Hoivamitoituksen lähtökohta on aina asukas ja hänen tarpeensa

2.11.2022
Hoivakodeissa työskentelee eri alojen ammattilaisia ja he tekevät monenlaisia tärkeitä työtehtäviä asukkaidemme parhaaksi. Keskustelussa mitoituksesta hämärtyy usein se, että jaottelu välittömään työhön ja välilliseen asiakastyöhön on vain väline.

Jaa

Jaottelu välittömään työhön ja välilliseen asiakastyöhön on väline, jonka avulla hoivan tuottajat raportoivat viranomaisille henkilöstörakenteesta. Se on väline, jonka avulla lainsäätäjä ja viranomaiset haluavat varmistaa, että hoivakotien asukkaillamme on ympärillään tarpeeksi auttajia ja rinnalla kulkijoita, jotka kuuntelevat juuri heidän toiveitaan.

Vanhuspalvelulakiin kirjattiin välittömän työn vähimmäismitoitus tärkeästä syystä: jotta ympäri vuorokauden tukea tarvitsevilla vanhuksilla olisi takuuvarmasti riittävästi osaavaa henkilökuntaa apunaan. Mitoitus toteutetaan tällä hetkellä työvuorosuunnittelulla kolmen viikon jaksoissa. Hoivakodin johtajan tehtävänä on varmistaa ja raportoida siitä, että jakson aikana vähintään tietty määrä työntekijöistä tekee välitöntä työtä ja että kussakin työvuorossa on asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä määrä henkilöstöä. Työvuorosuunnittelun lähtökohtana on kulloinenkin asukasmäärä.

Yksinkertaisimmillaan välitön työ tarkoittaa sitä, että työntekijä pitää huolta asukkaasta. Välillinen asiakastyö tarkoittaa tätä tukevia tehtäviä, kuten pyykkihuoltoa.

Välitön työ on asukkaan kanssa ja hänen hyväkseen tehtävää työtä

Välittömän työn ja välillisen asiakastyön erotteleminen sai alkunsa vanhuspalvelulakia edeltäneestä hoivakriisistä ja siitä, että haluttiin varmistaa, että hoitajat saavat käyttää aikansa nimenomaan hoitotyöhön. Henkilöstön määrä ja laatu kirjattiin vanhuspalvelulakiin välittömän työn vähimmäismitoitukseksi. Tukitehtävät, kuten siivous ja pyykinpesu, osoitettiin avustavan henkilökunnan työtehtäviksi, mutta näiden osalta lakiin ei tehty kategorista numeraalista vähimmäisvaatimusta.

Erottelu välittömään työhön ja välilliseen asiakastyöhön johti varsinkin alkuvaiheessa hämmentäviin tilanteisiin. Yleinen esimerkki tästä on maidon kaatuminen pöydälle. Kuka sotkun siivoaa? Jos hoitaja, onko se välitöntä työtä ja lasketaanko se mitoitukseen? Vai onko paikalle kutsuttava siistijä tai hoitoapulainen?

Tilannetta selkeyttää se, että kaikki asukkaan kanssa tehtävät toimet ovat laskettavissa välittömään työhön. Attendo Villa Hirvensalon johtaja Kaija-Leena Keränen kertoo, että asiasta on keskusteltu paljon työntekijöiden kanssa.

– Tämä asia on puhuttanut paljon hoivakodeissa ja me olemme keskustelleet siitä, mikä oikeastaan on hoitajan työtä silloin, kun kyseessä on hoivakodissa eli asiakkaan kotona tehtävä työ. Moni asukkaistamme on monisairas, ja tarvitsee apua arjesta selviytymiseen. Silloin hoitotyö on suurelta osin tukena olemista ja rinnalla kulkemista, ja totta kai myös niitä hoitotoimenpiteitä, kuten katetrointia tai lääkkeiden jakamista, Keränen kertoo.

Keränen työskenteli aiemmin pitkään erikoissairaanhoidossa sairaanhoitajana. Ero hoivakotiympäristön ja sairaalan välillä on hänelle siksi selkeä.

– Hoivakoti ei ole sairaala. Välitöntä työtä hoivakodissa on kaikki se työ, joka tehdään asukkaan kanssa ja asukkaan hyväksi. Motiivi ja tavoite tekemisen taustalla ratkaisee. Esimerkiksi hoitaja voi huolehtia yhdessä asukkaan kanssa hänen huoneensa siisteydestä ja pohtia koristetyynyjen paikkaa. Kukat voidaan hoitaa yhdessä, tai kastella ne asukkaan puolesta ja kertoa samalla, että minä nostan kannua, kun sinä et jaksa, Keränen kuvaa.

Laki sallii monenlaiset osaajat rinnalla kulkijoiksi

Välitöntä työtä tekevät hoivakodissa monet ammattiryhmät. Laissa tähän työhön soveltuviksi luetellaan 13 eri ammattinimikettä lähihoitajasta hoiva-avustajiin ja virikeohjaajiin  ja muihin soveltuvan tutkinnon suorittaneisiin ammattilaisiin. Lähihoitaja ja hoiva-avustaja  tekevät molemmat välitöntä asiakastyötä, kun he viikkaavat asukkaan kanssa yhdessä pyykkiä, katsovat televisiosta Suomi-elokuvaa tai tanssivat päivätansseissa.

Kokonaan eri asia on, kenen tekemä työ ja mikä osuus työstä lasketaan mukaan mitoitukseen.

Yksityisillä hoivan tuottajilla lisämausteen tuo se, että toimintaa säädellään lain lisäksi toimiluvissa ja tilaajien kanssa tehdyissä sopimuksissa. Toimilupiin sisällytetään tyypillisesti sellaisia erityisehtoja, joita laissa ei edellytä, kuten esimerkiksi sairaanhoitajien vähimmäismäärä, hoiva-avustajien enimmäismäärä tai se, että saako myös muun kuin sote-alan ammattilainen osallistua välittömään työhön.

Kaija-Leena Keränen kertoo, että Villa Hirvensalossa avustava henkilökunta hoitaa roskat, pyykit ja tiskit, mutta tekee myös paljon sellaista työtä, joka voitaisiin laskea mukaan mitoitukseen. He esimerkiksi avustavat ulkoilussa tai virikehetkissä.

– Kun vaikkapa astianpesukone on käynnissä, niin heille voi jäädä aikaa esimerkiksi lukea asukkaiden kanssa yhdessä lehteä tai lähteä avuksi mukaan ulos, Kaija-Leena Keränen sanoo.

Toimilupien ehtojen vuoksi Attendon hoivakodeissa mitoitukseen lasketaan vähemmän esimerkiksi hoiva-avustajien tekemää välitöntä hoivatyötä kuin samankaltaisessa kunnan järjestämässä palvelussa.

Lain mukaan myös muiden kuin sote-ammattilaisten tekemä välitön asiakastyö voidaan laskea mitoitukseen. Jos näin todella tehtäisiin, se helpottaisi hoivan henkilöstöpulaa.

Välitön työ ja välillinen asiakastyö

Välitön työ ja välillinen asiakastyö erotellaan vanhuspalvelulaissa. Näin tehdään, jotta varmistetaan laadukas hoiva ikääntyneille.

Laki määrittelee välittömän työn numeraalisen vähimmäistason. Vähimmäismitoituksen toteutumista arvioidaan hoivakodissa kolmen viikon työvuorojaksoissa. Palveluntuottajan on samaan aikaan huolehdittava myös siitä, että kussakin työvuorossa on asiakkaiden hoidon ja huolenpidon tarpeisiin nähden riittävä määrä henkilöstöä.

Yksityiset ja julkiset hoivan tuottajat ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa. Yksityisten toimintaa määrää lain lisäksi toimilupa, joka on usein myönnetty ennen vanhuspalvelulain voimaan astumista. Toimilupiin sisällytetään tyypillisesti sellaisia erityisehtoja, joita laissa ei edellytä. Esimerkiksi lakiin ei ole kirjattu välillisen työn mitoitusvaatimusta, mutta tämä vaatimus on mukana yksityisten toimijoiden toimiluvissa.

Jos tiukemmasta lain tulkinnasta luovuttaisiin, saataisiin nopeasti helpotusta hoivan työvoimapulaan. Hoivakodeissa jo työskentelevät tutut työntekijät voisivat lisätä välittömän työn määrää.

Vanhuspalvelulaki sallii muidenkin kuin sote-alan koulutuksen saaneiden työntekijöiden osallistumisen välittömään työhön, kuten seuranpitoon tai ulkoiluun. Hoiva-alalla on vaikea työvoimapula, jota koronapandemia on sairauslomien muodossa entisestään pahentanut. Siksi Attendo on tuonut esiin aktiivisesti ratkaisuja myös hoivakotien mitoitustyön hoitamiseen yhteistyössä kuntien ja valvontaviranomaisten kanssa, jotka lakia tulkitsevat.

Välitön työ ja laissa mainitut ammattiryhmät

Vanhuspalvelulain mukaan välittömällä työllä tarkoitetaan hoitoa ja huolenpitoa sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä ja ylläpitäviä tehtäviä, asiakasta koskevien tietojen kirjaamista, palvelutarpeen arviointia sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista ja päivittämistä.

Lain mukaan välillisellä asiakastyöllä tarkoitetaan huoneiden ja yhteisten tilojen siivousta, pyykki- ja kiinteistöhuoltoa, ruoan valmistusta ja lämmitystä, yksikön johtajan ja vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollista työtä sekä muita vastaavia hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä.

Välittömän työn tekijät vanhuspalvelulain mukaan

Iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa välittömään asiakastyöhön osallistuvia työntekijöitä ovat:

1) sairaan- ja terveydenhoitajat, 2) lähi- ja perushoitajat, 3) geronomit, 4) kodinhoitajat, 5) sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, 6) sosionomi AMK -tutkinnon suorittaneet, 7) soveltuvan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet, 8) soveltuvan opistoasteisen tutkinnon suorittaneet, 9) fysio- ja toimintaterapeutit, 10) kuntoutuksen ohjaajat, 11) kotiavustajat, hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat, 12) viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät ja 13) toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt.

Välittömään työhön osallistuvat myös työsopimussuhteessa toimintayksikköön olevat opiskelijat koulutusmuodosta riippumatta, jos heillä on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen sekä työpaikan osaamistarpeisiin.

Työvuoron henkilöstö ei saa koostua pelkästään kohtien 9–12 työntekijöistä eikä opiskelijoista. Työnantajan on huolehdittava, että hoivakodissa on asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä jokaisessa työvuorossa.

Työntekijä ei saa ilman lääkehoidon koulutusta osallistua lääkehoidon tehtäviin ja toteuttamiseen.