Hyppää sisältöön

Kevään myötä liikkeelle!

26.5.2025
Tässä blogitekstissä annetaan vinkkejä siihen, kuinka palata ulkoliikuntaan talven jälkeen.

Jaa

Kevään valo ja lämpenevä sää ovat houkutelleet ihmiset viimeistään nyt ulkoilemaan pitkän talvikauden jälkeen. Monet palaavatkin juoksupoluille, pyörälenkeille tai innostuvat pihatöistä ja muusta fyysisestä aktiivisuudesta. Olisi kuitenkin hyvin tärkeää aloittaa liikunta maltillisesti ja kehon ehdoilla, jotta vältetään rasitusvammat ja muut tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat. 

Tänään jaamme fysioterapeutin suosituksia ulkoliikunnan turvalliseen aloittamiseen kevään kynnyksellä. Aina tarvittaessa voit myös kääntyä suoraan ammattilaisen puoleen, jotta yksilölliset tarpeet ja toiveet saadaan huomioitua. 

Aloita asteittain – anna keholle aikaa sopeutua 

Liikunnan äkillinen lisääminen talven jälkeen voi aiheuttaa keholle ylikuormitusta, mikä näkyy lihasarkuutena, nivelkivuilta tai rasitusvammoina. Liikunnan määrää ja tehoa on hyvä kasvattaa vähitellen. Jotta into ei ole yhden viikon innostus, on maltti hyvä pitää mukana.  

Käytännön vinkki: 
Etenkin, jos juoksu ei ole kuulunut talven rutiineihin, on hyvä aloittaa kävelylenkeillä ja lisää juoksuosuuksia asteittain. Kehon viestiä kannattaa kuunnella – väsymys, kipu tai palautumisen viivästyminen voivat kertoa liiallisesta kuormituksesta.

Lämmittely ja liikkuvuusharjoittelu - ehkäisemään vammoja 

Lämmittely ennen liikuntaa valmistaa kehoa rasitukseen. Se lisää verenkiertoa, parantaa nivelten liikkuvuutta ja vähentää loukkaantumisriskiä. Myös liikkuvuusharjoittelu on tärkeää erityisesti talven jälkeen, kun keho saattaa olla jäykistynyt vähäisen liikkeen seurauksena. 

Käytännön vinkki:  

Yhdistele ja kokeile rohkeasti itselle toimivia tapoja lämmitellä. Kävele reippaasti, hölkkää, tee dynaamisia venytyksiä (vartalonkiertoja, polvennostoja, askelkyykkykävelyitä tms.), erilaisia askelluksia ja askelyhdistelmiä ja avaa rintarankaa kevyin liikkein.  


Palautumisella on merkitystä 

Liikunnan jälkeen palautuminen on olennainen osa kokonaisuutta. Riittävä lepo, monipuolinen ravinto ja kehonhuolto tukevat kudosten uusiutumista ja ennaltaehkäisevät rasitusvammoja. Palautuminen on yksilöllistä, ja varsinkin liikunnan alkuvaiheessa keho tarvitsee aikaa tottua uuteen kuormitukseen. 

 

Milloin olisi syytä hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle? 

Fysioterapia ei ole ainoastaan apu vamman jo synnyttyä – se toimii myös ennaltaehkäisevästi. Jos liikunta aiheuttaa kipua, toistuvaa jäykkyyttä, puutumista tai epätasapainoa, kannattaa hakeutua ammattilaisen arvioon.  

Fysioterapeutin työssä näemme etenkin keväisin toistuvasti tilanteita, joissa into liikuntaan on ollut suuri, mutta keho ei ole ollut vielä valmis äkilliseen kuormitukseen. Tavallisia ongelmia ovat esimerkiksi plantaarifaskiitti, akillesjänteen ärtyminen, polvikipu tai alaselän jännitystilat, jotka syntyvät usein asteettoman liikunnan aloituksen seurauksena. 

Tavoitteena vastaanotolla on varmistaa, että liikunta tukee terveyttä ja hyvinvointia – ei aiheuta uusia haasteita. Liikunnan ei kuulu sattua, ja oikeanlainen ohjaus voi tehdä merkittävän eron sekä aloittelijoille että aktiiviliikkujille. 

 
Kevät tarjoaa loistavan mahdollisuuden lisätä aktiivisuutta ja nauttia ulkoliikunnasta. Kun liikunta aloitetaan kehoa kuunnellen, pienin askelin ja asiantuntevasti ohjattuna, liikunnasta saa enemmän hyötyä ja iloa ilman tarpeettomia riskejä. Tarvittaessa fysioterapeutti on luotettava kumppani turvallisen liikunnan tueksi. 

 

Tarvitsetko tukea liikunnan aloittamiseen tai palautumiseen? Ota yhteyttä ja varaa aika fysioterapiaan – olemme täällä sinua varten. 

 

Lähteet; 


  Korpela, R. (2019). Liikunnan ja terveyden perusteet. Edita. 

  Lukkari, S., & Laine, A. (2020). Fysioterapian perusteet. Fysio.fi. 

  Fysioterapeutit ja liikuntalääketiede (2021). Terveysliikunnan alkeet ja lihaskuntoharjoitukset. Liikuntalääketieteellinen seura. 

  Järvinen, T. L. N. (2015). Fysioterapian perusteet ja harjoitusohjelmat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 

 

 
Kirjoittanut: fysioterapeutti Julia Litukka