Hyppää sisältöön

Muistiviikko: Muistisairaan ohjaaminen

19.9.2023
Tänä vuonna muistiviikko vietetään viikolla 38. Muistiviikon teemana on "Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa". Muistiviikon kunniaksi fysioterapeutti Heidi Järvenpää kirjoitti blogitekstin muistisairaan ohjaamisesta. Teksti sopii loistavasti muistiviikon teemaan, sillä tänä vuonna näkökulmana on "muistisairaan kohtaaminen".

Jaa

Työssä muistisairaiden ja ikääntyneiden parissa kohtaa monesti erilaisia haasteita ohjaamisen kanssa.  Muistisairaudet ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonitauditkin. Iän lisääntyessä muistisairaudet yleistyvät. Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Vuorovaikutuksen taitaminen on olennainen osa ammatillisuutta ja keskeinen ohjaamisen väline ja keino. Muistisairaan kognitiivisten muutosten mukanaan tuomat haasteet ja muutokset on tärkeä ottaa huomioon muistisairasta ohjatessa.

Kunnioittaminen, arvostaminen ja luottamuksen saavuttaminen ovat tärkeässä roolissa muistisairaan kohtaamisessa. Muistisairas aistii helposti häntä ohjaavan henkilön mielialan ja ilmapiirin. Ohjaajan rauhallisuus, lämminhenkisyys ja ajan antaminen luovat tilanteeseen turvallisuuden, välittämisen ja huolenpidon tunnetta. Hoputtaminen puolestaan saattaa jumittaa koko toiminnan. Muistisairas tavoittaa ohjaajan eleet, äänensävyn ja tilanteen tunnelman kauemmin kuin puhutut sanat.

 

Muistisairaan ohjaaminen
Muistisairaan ohjauksessa tilan on hyvä olla rauhallinen. Hälyäänet on minimoitava, jotta oikeiden ohjeiden vastaanottaminen helpottuisi. Jos ohjaajia on samassa tilanteessa useampi, on tärkeää, että vain toinen sanoittaa ohjeistusta. Valaistuksen tulee olla riittävä. Seinät ja katto on hyvä pitää vaaleina, jolloin ne toimivat heijastuspintana. Lattian on puolestaan hyvä olla tummempi, jolloin se antaa turvallisen tuntuisen alustan kävelylle.

 

Hahmottaminen
Hahmotuksen kannalta oleellista on myös varjojen muodostuminen. Hahmottaminen voi tulla entistä vaikeammaksi ja kulkeminen epävarmaksi, jos valaistuksella on luotu varjoton tila. Myös kasvojen hahmottamisessa varjojen muodostumissuunnalla on merkitystä. Jos valo tulee väärästä suunnasta, kasvot voivat muuttua pelottaviksi. Valon tulo eri tavoin viereisille seinäpinnoille auttaa hahmottamaan tilan ja nurkat.

Muistisairaan hahmottamista voidaan helpottaa värien avulla. Värien merkitys on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Ihmisen muistissa säilyvät väreistä pisimpään punainen, oranssi ja keltainen, niiden aistiminen ei juuri iän myötä muutu. Sinisten, violettien ja turkoosien värien aistiminen puolestaan heikkenee iän myötä. Muistisairauden edetessä valkoisen värin hahmotus heikkenee, kunnes se ei enää hahmotu laisinkaan.

 

Musiikki
Musiikilla on positiivinen vaikutus muistisairaan kognitiiviseen suorituskykyyn, orientaatioon, toiminnanohjaukseen, tarkkaavuuteen, mielialaan sekä varhaiseen tapahtumamuistiin. Muistisairailla on useimmiten kyky reagoida musiikkiin spontaanein liikkein sekä ymmärtää musiikin tilannekohtaisia ja omakohtaisia kerronnallisia merkityksiä. Musiikki on kuin eräänlainen avain muistumiin omista kokemuksista ja toimimisesta. Se liittyy elämän tärkeisiin tapahtumiin ja palauttaa mieleen näihin liittyviä muistikuvia. Taustamusiikin soittaminen lisää positiivista käyttäytymistä ja musiikin avulla muistisairaat saadaan liikkumaan. Hiljainen taustamusiikki voi myös rauhoittaa levotonta.

 

Elämäntarina ja mielenkiinnon kohteet
Muistisairaan elämäntarinaa ja mielenkiinnon kohteita on myös hyvä tuntea. Monesti terapiatilanteissa muistisairaan kanssa toimivat parhaiten entuudestaan tutut harjoitteet ja toiminnot sekä arkiaskareet, joita on mahdollisesti tehty nuoresta asti.

 

Jokainen ihminen ja asiakas on kuitenkin yksilö. Toiselle toimii paremmin tietynlainen ohjaus ja toiselle taas toisenlainen. Tärkeää on löytää se kaikista toimivin ohjaustapa.