Tunnetaidot toimintaterapiassa

Miksi tunnetaidot ovat keskeisiä toimintaterapiassa?

Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa enemmän kuin usein tiedostamme. Ne vaikuttavat esimerkiksi:

· keskittymiseen ja tehtävien aloittamiseen

· sosiaalisiin tilanteisiin ja vuorovaikutukseen

· omien tarpeiden ja rajojen tunnistamiseen

· kuormittumisen ja palautumisen säätelyyn

· motivaatioon ja toimintakykyyn

Jos tunnetaidoissa on haasteita, ne näkyvät usein juuri arjen tasolla: koulunkäynnissä, työssä, ihmissuhteissa tai omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa. Toimintaterapia pyrkii löytämään toimivia keinoja näihin tilanteisiin.

Tunnetaitojen ja toimintaterapian yhdistämisen vahvuus on se, että tunteita tarkastellaan konkreettisina kokemuksina – ei vain ajatuksina tai sanoina. Terapeutti havainnoi, millaisia tunteita asiakkaalla herää erilaisissa tehtävissä, millaiset ympäristöt kuormittavat tai rauhoittavat ja millaisia taitoja tai tukikeinoja tilanne vaatii.

Toimintaterapian keinot tukea tunnetaidoissa

1. Kehollinen työskentely

Kehon ja tunnemaailman yhteys on vahva. Siksi sensomotorinen työskentely on usein olennainen osa tunnetaitojen vahvistamista. Esimerkiksi:

· rytmiset ja rauhoittavat liikkeet voivat tukea itsesäätelyä

· syli-, puristus- tai työntövastusta hyödyntävät tehtävät lisäävät kehotietoisuutta

· virittävä toiminta auttaa löytämään oikean vireystason

Kun keho rauhoittuu, myös tunnesäätely helpottuu.

2. Ympäristön ja tehtävien muokkaaminen

Toimintaterapeutille ympäristö ei ole sivuseikka – se on aktiivinen osa terapiaa. Rakennamme tilanteita, joissa asiakas kokee:

· ennakoitavuutta

· sopivaa haastetta

· mahdollisuuden onnistua

· turvallisen tilan ilmaista tunteita

Ympäristö toimii välineenä, joka joko tukee tai kuormittaa. Terapeutti auttaa löytämään sopivan tasapainon.

3. Tunteiden sanoittaminen ja yhteinen oivaltaminen

Toimintaterapiassa tunteita sanoitetaan luonnollisena osana tekemistä. Terapeutti voi kysyä esimerkiksi:

· “Miltä tämä tuntui?”

· “Huomasitko, että hengitys kiihtyi, kun tehtävä vaikeutui?”

· “Mitä tarvitsisit juuri nyt?”

Näin asiakas oppii tunnistamaan omia reaktioitaan ja tekemään tietoisia valintoja niiden pohjalta.

4. Taitojen harjoittelu oikeissa ympäristöissä

Tunteet heräävät elävästi aidoissa tilanteissa. Siksi terapiaa voidaan toteuttaa asiakkaan arkiympäristöissä: koulussa, kotona, harrastuksissa tai työssä. Tunnetaidot juurtuvat parhaiten silloin, kun niitä harjoitellaan siellä missä niitä tarvitaan.

Esimerkkitapaus: Kun tunteiden tulva helpottaa arjen tekemistä

Seuraava tapausesimerkki on muokattu tunnistetietoja välttäen, mutta pohjautuu todentuntuisiin tilanteisiin, joita toimintaterapiassa usein kohdataan.

“Elias”, 10-vuotias koululainen, ohjautui toimintaterapiaan, koska koulupäivien aikana tunnekuohut nousivat herkästi. Pienikin vastoinkäyminen – väärin mennyt tehtävä, odottamaton muutos tai vilkas luokka – saattoi johtaa vetäytymiseen tai voimakkaaseen kiukunpurkaukseen.

Terapiassa havaittiin nopeasti, että Elias reagoi voimakkaasti tilanteisiin, joissa tehtävän vaativuus kasvoi nopeammin kuin hänen vireystasonsa tai tunnetilansa ennätti säädellä. Tunteet näkyivät kehossa: hartiat jännittyivät, hengitys tiheni ja katsekontakti väheni.

Terapian keinot:

· Harjoitella rauhoittavia liikesarjoja ennen vaativia tehtäviä.

· Rakentaa tehtäviin selkeä rytmi: ensin helppo, sitten haastavampi, lopuksi palkitseva tehtävä.

· Keksiä yhdessä tunnekortit, joilla Elias saa ilmaistua tunteensa ilman sanoja.

· Koulun kanssa sopia rauhoittumispisteestä, jonne Elias saa siirtyä hetkeksi ilman, että oppitunti keskeytyy.

Muutaman kuukauden kuluttua Elias tunnisti itsessään merkkejä kuormittumisesta jo ennen tunnekuohua. Hän oppi pyytämään taukoa, kertomaan olotilastaan ja käyttämään opittuja säätelykeinoja. Tärkeimpänä edistysaskeleena hän kuvasi itse: “En tunne enää räjähtävän heti. Mulla on vaihtoehtoja.”

Tämä on toimintaterapian ydin tunnetaidoissa: antaa asiakkaalle konkreettisia työkaluja, jotka lisäävät hallinnan tunnetta ja arjen sujuvuutta.