Hyppää sisältöön

Valvojasta tuli valvottava: Maria Borg vaihtoi valvontaviranomaisen tehtävät hoivapalveluihin

11.9.2023
Sosiaalialan moniosaaja Maria Borg haluaa parantaa ikääntyneiden hyvinvointia ja saada aikaan muutosta. Siksi hän hakeutui aikanaan aluehallintovirastoon valvomaan hoivapalvelujen tuottajia. Samasta syystä hän on nyt nykyisessä työssään ja auttaa hoivakotien johtajia johtamaan paremmin.

Jaa

Maria Borg on tehnyt pitkän uran erilaisissa sosiaalialan tehtävissä esimerkiksi vammaisten ja ikääntyneiden palveluissa, usein johtotehtävissä ja esihenkilövastuussa. Tällä hetkellä Attendolla hoivakotien johtajien esihenkilönä toimivan Borgin uralle on mahtunut myös työskentely aluehallintovirastossa hoivakotienkin toimintaa valvovana viranomaisena. 

Borg työskenteli muutamia vuosia sitten Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, missä työtehtäviin kuuluivat esimerkiksi ennalta ilmoittamattomat käynnit hoivakodeissa ja suositusten ja toimenpidemääräysten antaminen hoivan toimijoille aluehallintoviraston valvojana. Hän on käynyt myös Attendon hoivakodissa valvontakäynnillä.

Hän halusi valvojaksi, koska haluaa asioihin muutosta.  

– Olin aina halunnut töihin valvontavirastoon. Halusin asioihin muutosta, ja ajattelin, että se on paras tapa. Irtisanouduin tuolloin vakituisesta työstäni Lahden diakoniasäätiöltä, ja menin kolmen kuukauden määräaikaiseen tehtävään valvojana. Sen loputtua tuli vakipaikka auki ja sain sen, Borg kertoo. 

Hyvä hoiva ei ole vain mitoitusasia 

Aluehallintoviraston valvojana Borg piti erityisesti ohjauskäynneistä kuntien ja palveluntuottajien luona. 

– Myös ennalta ilmoittamattomat tarkastuskäynnit olivat hyviä kokemuksia. Nykyisessä työssähän nämä käynnit voivat olla niitä pirullisimpia. Tunnelma on usein aluksi molemmin puolin jännittynyt, mutta usein helpottaa, kun keskustelu etenee ja kaikki osapuolet pääsevät tuomaan näkemyksensä pöydälle, Borg kertoo. 

Borg sanoo, että halusi vaikuttaa siihen, miten annetussa toimintaympäristössä eli määrärahat, lait ja säännökset ja henkilöstötilanne huomioiden pystyttäisiin mahdollisimman hyvään työhön ihmisten parhaaksi. 

– Minulle aukeni pikkuhiljaa asia, joka on tietysti itsestäänselvyys: aluehallintovirastoissa ollaan laillisuusvalvojia. Kun määrätyssä luvussa on desimaalin heitto, niin silloin rikotaan lakia. Itse esimerkiksi vastustin ympärivuorokautisen hoivan 0,7:n henkilöstömitoitusta, ihan hyvässä hengessä. Laillisuusvalvoja voi ajatella, että desimaaliluku on hyvä tavoite, koska sitä voidaan valvoa. Itse toin valvojana toimiessani rohkeasti esiin, että hyvä hoiva ei ole vain mitoitusasia, vaan se kulminoituu hyvään johtamiseen, Borg sanoo. 

Hyvän johtamisen merkitys valkeni Maria Borgille myös hoivakoteihin avattujen valvonta-asioiden kautta. Yksi yleisimmistä syistä valvonta-asian avaamiselle ympärivuorokautisen hoivan hoivakodeissa on henkilöstömitoitukseen liittyvät puutteet. Tällä hetkellä mitoitus on 0,65 ja sen on määrä nousta tasolle 0,7, mikä tarkoittaisi seitsemää hoitajaa tai muuta, laissa määriteltyä osaajaa kymmentä asukasta kohti. 

– Vaikka mitoitus olisi 2, niin ei se toimi, jos johtajuus ei ole kunnossa, Borg kiteyttää. 

Nykyisessä aluepäällikön tehtävässään Borg auttaa 15 Attendo-kodin johtajaa ja kiertävää johtajaa onnistumaan omassa johtamistyössään. 

– Myös valvontatyössä tuli esiin, että laiva kulkee eteenpäin tai kaatuu nurin hoivakodin johtajan mukana. Ja jostainhan se hoivakodin johtaja tarvitsee tuen tähän työhön. Hoivakodin johtajan on kuunneltava ihmisiä ja oltava aidosti läsnä, tehtävä päätöksiä, punnittava talous ja huomioitava asiakasnäkökulma ja inhimillisyys kaikessa. Johtaja ei ole äiti eikä psykologi, mutta hänen on helpompi johtaa, kun hän tietää ihmisten urakehityshaaveet ja perhetilanteet. Hänen on nähtävä, mitä on stressin ja kiireen takana. Virheiden kohdalla on syyllisen etsimisen sijaan mietittävä yhdessä, miten toimimme jatkossa, ettei vastaavaa tapahtuisi, Borg kuvaa. 

Virkamies voisi ohjata enemmän 

Hoivapalvelujen tuottajat toivovat usein, että avatuista ja päättyvistä valvonnoista voitaisiin viestiä suurelle yleisölle yhdessä. 

– Vanhana virkamiehenä ymmärrän, miksi viranomainen ei ole tästä innostunut. Mutta sitä en ymmärrä, miksi viranomaisen ohjaustehtävää ei hoideta vahvemmin. Ohjauksen vahvistaminen voisi olla muutoksen näkökulmasta paljon tuottavampaa kuin valvontojen avaaminen. Aina puhutaan ennalta ehkäisystä, ja sosiaalihuollon ylitarkastajana näin tässä paljon mahdollisuuksia. Niitä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän, Maria Borg sanoo. 

Borg huomauttaa, että aina ihmiset eivät ymmärrä, että valvonta-asian avaaminen ei tarkoita että kaikki asiat ovat pielessä.

– Se, että tilanne on hoivakodissa hetkellisesti huono, ei tarkoita, että kaikki asiat olisivat huonosti. Lisäksi valvonta-asiat ovat usein pitkään vireillä, ja hoivakodissa tilanne saattaa olla jo aivan toinen, kun valvonta vihdoin päätetään. 

Hoivakriisin aikaan ilmoitusten tulva 

Maria Borg työskenteli valvojana hoivariisin aikaan vuosina 2018–2019. Valvontaviranomaiset kohtasivat tuolloin epäkohtailmoituksien vyöryn. Ilmoituskynnyksen on oltava matala, jotta epäkohtiin voidaan tarttua.

Borg nostaa esille myös epäkohdan ilmoittajan vastuun. Viranomaisten aika ei riitä ilmoitusten käsittelemiseen, jos perustiedot puuttuvat ja aikaa menee kohtuuttomasti tietojen hankintaan. 

Borgin mielestä aluehallintoviranomaiset saivatkin syyttä kritiikkiä siitä, että he eivät tartu asioihin ja tee enemmän. 

– Puuttuminen oli hankalaa silloin, kun ilmoitukset eivät olleet yksilöityjä. Paljon oli myös ilmoituksia asioista, joita ei oltu edes yritetty ratkaista oman esihenkilön kanssa. Jo sosiaalihuoltolain ilmoitusvelvollisuuskin lähtee siitä, että epäkohdat nostetaan ensin omassa työyhteisössä ja jos ne eivät ratkea, pyydetään apua ulkopuolelta, Borg sanoo. 

Kuka: Maria Borg 

Ikä: 52

Koulutus: Sosionomi yamk 

Asuinpaikkakunta: Lahti 

Harrastukset: Avantouinti, matkustelu, kuntoilu ja lorvailu sopivassa suhteessa, hyvä ruoka ja juoma 

Motto: Aina on selvitty 

Työhistoria ennen Attendoa: 

Oljamikoti Oy, ohjaajana mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa 

Sosiaalityöntekijän sijaisuuksia eri asiakasryhmien parissa  

Konstan Koti ja koulu, ohjaajana ja varajohtajana 

Ensimmäinen vakituinen esihenkilörooli 24-vuotiaana Nastolan kunnan kotihoidossa 

Sosiaalialan asiantuntijana ja vanhustyön johtajana Pukkilassa 

Orimattilan vanhustyön johtaja 

Peruspalvelukeskus Aava koti- ja asumispalvelujen päällikkö 

Lahden diakoniasäätiöllä palvelujohtaja 

Vantaan kaupunki, erityisryhmien asumispalveluissa ja ostopalveluissa päällikkönä

 

Lue lisää:

Esihenkilöt kuuntelevat, toimivat ja puuttuvat epäkohtiin" - uusi johtamismalli saa kiitosta

Seura-lehden reportaasi: Hoivakodin huono ilmapiiri ja hoitajapula kääntyivät ikäihmisen kokoiseksi onnelaksi

Kannanotto: Yhdenvertainen ja erilaisuudelle avoin työelämä vaatii jatkuvia tekoja