Hyppää sisältöön

Kohtaamisia Attendolla -podcast – Millainen on muistisairaan unelmien hoivakoti?

2.6.2022
Millaisia toiveita muistisairaalla henkilöllä ja tämän läheisellä on hoivakotiasumisen suhteen, millaista palvelua muistisairas toivoo hoivakodilta, miten hän haluaa tulla nähdyksi sairautensa edetessä, ja mitä tarkoittaa omannäköinen elämä silloin, kun muisti ei ehkä enää ole niin kirkas?

Jaa

Kohtaamisia Attendolla -podcastin kolmas kausi on tuotettu yhteistyössä Muistiliiton kanssa. Tässä jaksossa Attendon Susanna Paloheimo keskustelee muistisairaan läheisen Laura Kytöhongan ja Muistiliiton muistiluotsikoordinaattori Krista Pajalan kanssa muistisairaan unelmien hoivakodista sekä intervalliasumisesta.

Muistisairaus ja hoivakotiin muuttaminen ovat iso muutos sairastuneelle ja läheisille

– Sairaus ei määrittele ihmistä, vaan itse ihminen edellä mennään joka paikassa: hoivassa, hoidossa ja elämässä ylipäätäänkin, kertoo muistikoordinaattori Krista Pajala

Laura Kytöhongan äiti sairastui Alzheimerin tautiin noin 60-vuotiaana. Hän on asunut hoivakodissa vuoden 2021 syksystä asti – siirto yksin asumisesta sairaalajaksojen kautta suoraan hoivakotiin tapahtui nopeasti kevään vaihtuessa syksyksi.

– Muistan kyllä sen päivän, kun äiti sitten tiedon sai, niin sitä yhdessä puhelimessa itkettiin, ja sanoin kyllä äidille, että kyllä me tästä selvitään, ja että me hoidetaan kyllä sinua, että sinä olet hoitanut meitä kun me ollaan oltu pieniä, ja me hoidetaan sinua nyt sitten tässä sairauden aikana ja sairauden edetessä, kertoo Laura Kytöhonka

Intervalliasuminen tuo hoivakotia tutuksi

Valtaosa Attendon iäkkäiden hoivakotien asukkaista elää muistisairauden kanssa. Krista Pajalan mukaan omasta kodista hoivakotiin muuttaminen on todella suuri muutos muistisairaille ja heidän läheisilleen. Monet saattavat kokea negatiivisia tunteita, kuten ahdistusta menetetyistä asioista.

Väliaikaisena vaihtoehtona on olemassa myös intervalliasuminen eli lyhytaikainen tai jaksottainen asuminen hoiva- tai palvelukodissa esimerkiksi omaishoitajan jaksamisen tueksi. Intervalliasuminen voi auttaa muistisairasta tutustumaan hoivakotiin ja tottumaan siellä asumiseen. 

Keskiössä on yksilöllinen ja omannäköinen elämä

Me Attendolla haluamme varmistaa, että asiakkaamme voivat elää omannäköistä täyttä elämää. Yksilöllisyys, itsemääräämisoikeus ja inhimillisyys ovat todella tärkeitä asioita. Toiveet ovat yhtä yksilöllisiä kuin ihmiset, ja omannäköinen elämä tarkoittaa eri ihmisille eri asioita myös eri elämänvaiheissa. Hoitotahto yksilöllisine tarpeineen ja toiveineen kannattaakin tehdä hyvissä ajoin etukäteen.

Liikunnasta ja taiteesta pitävälle Lauran äidille omannäköiseen elämään kuuluisi mahdollisuus päästä liikkumaan, mutta valitettavasti hoivakodissa jossa hän asuu tämä ei ole mahdollista tällä hetkellä. Attendon hoivakodeissa hoitajat pyrkivät mahdollistamaan ulkoilun kaikille halukkaille ja hoivakoteihin on rakennettu suuria parvekkeita ja terasseja niitä varten, jotka eivät enää kykene liikkumaan. Hoivakotien huoneet voi Attendolla sisustaa asukkaan haluamalla tavalla. Laura kertoo, että myös hänen äitinsä hoivakotihuoneeseen on tuotu hänelle tärkeitä tauluja ja läheisten valokuvia.

Kristan mukaan palvelutaloasumisessa fyysisen hoivan lisäksi henkinen turvallisuuden tunne ja yksilöllisesti tärkeiden asioiden tukeminen ovat keskiössä. Myös intervallijaksoihin kaivattaisiin enemmän yksilöllistä suunnittelua sekä fyysistä ja henkistä toimintakykyä ja jaksamista edistävää, potilaalle yksilöllisesti mielekästä ja omannäköistä toimintaa.

Myös omaisille on tärkeää tulla kohdatuiksi yksilöinä

– Se ristiriita siinä, että fyysinen vointi on erittäin hyvä, mut sit taas mieli rapistuu ja muisti rapistuu koko ajan, niin se semmonen pala palalta äidin menettäminen on ollut erityisesti mulle todella vaikeaa, ja on semmosia päiviä ja hetkiä, millon mä en voi sitä vieläkään hyväksyä, sanoo Laura Kytöhonka

Lauran äidin hoivakotiin muutto oli todella vaikeaa sekä äidille itselleen että omaisille, eikä Lauran äiti vieläkään kutsu paikkaa kodikseen. Hoitohenkilökunnan suuri vaihtuvuus on ikävä asia etenkin muistisairaalle; lääkärien ja hoitajien läsnäolo, ajan antaminen ja aito välittäminen puolestaan tärkeitä asioita myös omaisille.

– Ensimmäinen kerta kun kysyttiin minulta, että hei miten sä Laura jaksat, ja se oli semmonen, mihin mä en oikeestaan ollut varautunut, ja mä huomasin, et eihän tätä oo koskaan kysytty meiltä, ja se oli sitten semmonen kohta, et missä mä romahdin täysin ja sanoin, et no en mä oikeestaan jaksa, et tää on oikeestaan aika kamalaa, ja että en jaksa, ja sit multa kysyttiin, että saatko sä apua ja onko sulla tukiverkostoa ja onko sulla ystäviä ja läheisiä, ja jotenkin pelkästään se, että kysyttiin, niin se oli oikeestaan se kaikista tärkein asia, kertoo Laura Kytöhonka

Laura on saanut tukea lähimmiltä ystäviltään sekä keskusteluapua terapiasta ja Muistiliitosta vertaistukiryhmineen. Vertaistuen merkitys on todella suuri sairastuneille ja omaisille, ja Muistiyhdistykset ja Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskukset järjestävät monenlaista toimintaa.

Muistiliiton sivuilta löytyy paljon hyvää materiaalia ja ohjeita, ja intervalliasumisen osalta kannattaa ottaa yhteyttä omaan kuntaan. Muistiliiton kokemusasiantuntijat jakavat tietoa oppilaitoksissa opiskelijoille elämästä muistisairauden kanssa edistääkseen tulevaisuuden ammattilaisten osaamista ja ymmärrystä muistisairauksiin liittyen.

Kuuntele podcast-jakso sekä myös aikaisempi jakso muistisairaan läheisestä tunteineen.

Vieraat:
Laura Kytöhonka, muistisairaan läheinen
Krista Pajala, muistikoordinaattori Muistiliitto

Kuuntele ja lue myös:
Muistisairaan läheinen on useimmiten aikuinen lapsi tai puoliso – kuuntele podcast
Usein kysytyt kysymykset: Miten hoivakotiin pääsee asumaan?
Muistisairaan kohtaaminen
Margitin kanssa Lotta Svärd 100 -juhlamessussa