Pidetään yhdessä huolta Attendo-kodeissa asuvien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Ethän tule vierailulle, jos sinulla tai perheenjäsenelläsi on todettu altistuminen tai koronavirustartunta, tai vähäisiäkään flunssan oireita. Pidäthän maskia vierailun ajan ja sovithan vierailusta etukäteen Attendo-kodin henkilökunnan kanssa.

Kohtaamisia Attendolla -podcast: Muistisairaan muutto hoivakotiin 16.6.2022

Mitä kaikkea liittyy hoivakotiin muuttoon? Miten hoivakotiin muuttaminen otetaan puheeksi muistisairaan kanssa? Miten hoivakotiin pääsee asumaan? Kohtaamisia Attendolla -podcastissa keskustellaan yhdestä elämän tärkeimmistä muutoista.

Muutto on aina suuri muutos. Mitä kaikkea liittyy muuttoon, kun muuttajana on ikäihminen ja asioita selvittämässä tämän läheinen? Kohtaamisia Attendolla -podcastin kausi on tuotettu yhdessä Muistiliiton kanssa. Jaksoissa keskustellaan muistisairaan läheisiä koskettavista aiheista.  

Vieraana keskustelemassa ovat Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen ja edesmenneen aviomiehensä omaishoitajana toiminut Terttu Forsell. Podcastia juontaa Attendon asiakaskokemus-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Susanna Paloheimo. 

Terttu_jakso3.jpg

Kuva: Terttu Forsell keskustelemassa Attendon Susanna Paloheimon kanssa Kohtaamisia Attendolla -podcastissa.  

Suomen hoivapalvelut tuntuvat usein monimutkaisilta ja läheisten voi olla vaikea löytää selkeää tietoa hoiva-asioista. Pirstaloitunut tieto voi johtua siitä, että palveluita tuottaa moni taho.  

– Tuottajakenttä on monipuolista. Meillä on kunnallinen sektori, yksityinen sektori ja myös järjestöt tarjoavat palveluita. Riippuu kaupungista ja kunnasta miten keskitettyjä palvelut ovat. Saako yhdeltä luukulta tietoa kunnan palvelutarjoajista vai jääkö asiakkaan vastuulle selvittää itse yksityisistä palveluntarjoajista, kertoo Mailis Heiskanen.  

Tietoa muistisairaan läheiselle 

Moni saattaa ajatella, että esimerkiksi yksityiseen hoivakotiin tulee ottaa itse yhteyttä ja kysyä pääseekö asiakkaaksi. Näinkin voi tehdä, mutta hoivapalvelut ovat peruspalveluita. Kunnan, tulevaisuudessa hyvinvointialueen velvollisuus on järjestää asukkailleen nämä palvelut. Kun hoivakotiin muutto tulee ajankohtaiseksi, voi siis aloittaa ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen vanhuspalveluihin.  

Läheiset kaipaavat selkeämpää tietoa hoivapalveluista. Muistiliitto on pyrkinyt kehittämään ratkaisuja keräämällä tietoa muistisairauksista ja hoitoon liittyvistä asioista nettisivuilleen. Muistiliitto ylläpitää myös Muistineuvo-tukipuhelinta, johon soittamalla saa vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Tietoa saa myös paikallisista Muistiluotseista ja Muistiyhdistyksistä, sekä Muistiliiton järjestämistä vertaistuki-illoista.  

Mailis Heiskanen nostaa podcastissa esille myös Muistivihko-oppaan, joka on muistisairauteen sairastuneen henkilön läheiselle suunnattu opas tukiin ja palveluihin.  

Hoivakoti voi olla turvapaikka

Terttu Forsell on toimi pitkään muistisairautta sairastavan edesmenneen miehensä omaishoitajana. Kun Tertun aviomies muutti hoivakotiin asumaan, muutto ei mennyt sujuvasti.  

– Se on kova pala, se ei ole helppoa. Tein myyräntyötä ystävien kanssa. Kävimme laittamassa huoneen kuntoon ennen muuttoa. Yritin keskustella mieheni kanssa, että kun sinulla on tällaisia sairauksia, niin pääset tällaiseen paikkaan. Ei se mennyt perille.  

Vaikka Terttu kertoo tienneensä, että tekee oikein ja saaneensa ystävien tukea vaikeana aikana, muuttotilanne oli niin koskettava, että hän muistaa silloiset tunteet edelleen.  

– Vieläkin käyn prosessia läpi, että kun läksin kotoa hänen kanssaan ja tajusin, että hän ei palaa enää takaisin. Olisin halunnut, että hän voi vielä palata kotiin takaisin, mutta hoitolaitoksesta sanottiin, että ei ole hyväksi hänelle, jos hän käy vielä kotona, Terttu kertoo.   

Monelle hoivakoti saattaa näyttäytyä pelottavana paikkana, jopa vankilana. Mutta monelle oma koti voi olla myös turvaton paikka muistisairauden edetessä. Hoivakoti voi tuoda turvaa, seuraa ja rutiineja elämään.  Attendon hoivakodeissa halutaan mahdollistaa jokaiselle omannäköinen elämä. Hoivakotielämä voi myös olla asiakkaan itsensä näköistä, ja koteja voi olla monenlaisia. On tärkeää ottaa asiakkaiden erilaiset tarpeet huomioon hoivakotiasumisessa.  

Hoitajan näkökulma voi olla monessa paikassa edelleen yrityksen tai työntekijän näkökulma, mutta hoivakodissa ollaan töissä ihmisten kodissa. Asiakkaan näkökulma tulee ottaa aina huomioon.  

– Asiakkaita vartenhan me tätä työtä tehdään. Me olemme palveluammatissa ja teemme asiakaspalvelutyötä. Mutta ei ole suomalaisille helppo tämä palvelijan identiteetti, sanoo Susanna Paloheimo.  

Miten otan puheeksi hoivakotiin muuttamisen? 

Oli kyseessä sitten oma puoliso tai vanhempi, hoivakotiin muuttaminen voi olla vaikea asia ottaa puheeksi. Moni voi kokea aiheen tungettelevana ja pärjäämisen kulttuuri voi vaikeuttaa sen myöntämistä, että tarvitsee arkeensa apua.  

Mailis_jakso3.jpg

Kuva: Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen tukee työssään muistisairaiden läheisiä.  

Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen listaa hyviä vinkkejä siihen, miten muistisairaan kanssa voi ottaa puheeksi hoivakotiin muuton.  

Näin keskustelet muistisairaan kanssa hoivakotiin muutosta: 

  • Kysy, millaisista asioista muistisairaan oma hyvä ja turvallinen arki rakentuu? 
  • Kysy, mitä muistisairas ajattelee omasta pärjäämisestään tällä hetkellä? 
  • Keskustelkaa siitä, mikä on haastavinta arjessa pärjäämisessä tällä hetkellä? 
  • Pohtikaa yhdessä, millainen on hyvä loppuelämän koti? 
  • Listatkaa toiveita ja tarpeita, esimerkiksi ympäristön, aktiviteettien tai muun suhteen.  
  • Käykää tutustumassa hoivakotiin. Vierailusta voi sopia hoivakodin johtajan kanssa.  

Hoivakotivierailulle kannattaa ottaa mukaan Muistiliiton  Hyvän hoidon tarkistuslista. Listalta voi nostaa käynnin aikana esille niitä asioita, jotka ovat muistisairaalle itselleen merkityksellisiä.  

Tarkistuslista löytyy Muistiliiton nettisivuilta, sitä voi pyytää paikalliselta Muistiyhdistykseltä tai tilata Muistiliiton verkkokaupasta.   

Miten hoivakotiin pääsee asumaan? 

Koska Suomen hoivapalvelut ovat aikamoinen viidakko, hoivakotiin pääseminen voi tuntua monimutkaiselta.  

Alan kielessä palvelukoti ja hoivakoti ovat eri asioita.
Mitä eroa on hoivakodilla ja palvelukodilla? 

  • Hoivakodista saa ympärivuorokautista hoivaa ja hoitajat ovat töissä yölläkin.  
  • Kotihoidosta muutetaan yleensä suoraan hoivakotiin yhä myöhäisemmässä vaiheessa, usein vasta silloin kun kunto on jo todella huono. 
  • Palveluasuminen on hieman itsenäisempää, hoitajat työskentelevät aamusta iltaan, mutta eivät öisin.   
  • Suomessa palveluasuminen on harvinaisempaa.  

Hoivakotiin pääsee asumaan siinä vaiheessa, kun kotihoidon palvelut eivät enää riitä asiakkaalle.  

Kun muutto hoivakotiin on ajankohtaista, toimi näin: 
  1. Ota yhteyttä kuntasi/hyvinvointialueesi vanhuspalveluihin 
  2. Kunta/hyvinvointialue arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tarvittaessa myöntää asiakkaalle paikan hoivakotiin. 
  3. Kunta/hyvinvointialue arvioi asiakkaan tulot, joiden perusteella määräytyy joko hänen asiakasmaksunsa summa tai harvemmin käytettävän palvelusetelin arvo.   
  4. Palvelusetelin avulla asiakas voi itse päättää, mihin hoivakotiin palvelusetelin käyttää. 
  5. Maksusitoumus käy taas joko kunnan omaan hoivakotiin, tai yksityisen palvelutuottajan hoivakotiin, jonka kanssa kunnalla on ostopalvelusopimus.  

Kuuntele polku hoivakotiin Kohtaamisia Attendolla -podcastin kohdasta 15:13. 

Infograafi: Miten pääsee asiakkaaksi tehostettuun palveluasumiseen.  
Saat ladattua kuvan suurempana TÄÄLTÄ. 

  
Vieraat: Mailis Heiskanen, Muistiliiton neuvontakoordinaattori 
Terttu Forsell, muistisairaan omaishoitajan toiminut läheinen 

  

Lue myös: 
Muistisairaan kohtaaminen 
Kohtaamisia Attendolla: Hoivapalvelut ihmisten kielelle 
Usein kysytyt kysymykset: Miten hoivakotiin pääsee asumaan? 
Kokemukseni Attendon hoivakodin johtajana 
Mitä on intervallihoito?